Tässä artikkelissa tutkimme PDF-aihetta perusteellisesti, jotta voimme tarjota laajan ja yksityiskohtaisen kuvan tästä asiasta. Analysoimme sen merkitystä eri yhteyksissä sekä sen vaikutuksia tämän päivän yhteiskuntaan. Lisäksi tarkastelemme alan asiantuntijoiden erilaisia näkökulmia ja mielipiteitä tarjotaksemme lukijalle täydellisen käsityksen PDF:stä. Kautta tekstin käsitellään erilaisia tähän aiheeseen liittyviä näkökohtia sen alkuperästä ja kehityksestä sen mahdollisiin tuleviin vaikutuksiin kokonaisvaltaisen ja selventävän näkemyksen tarjoamiseksi.
| Portable Document Format | |
|---|---|
 |
|
 |
|
| Tiedostopääte |
.pdf |
| Mediatyyppi |
|
| Uniform Type Identifier |
com.adobe.pdf |
| Magic |
%PDF |
| Kehittäjä | Adobe Systems |
| Säilöö | PDF/A, PDF/E, PDF/UA, PDF/VT, PDF/X |
| Standardi(t) | ISO 32000-1 |
PDF (lyhenne sanoista Portable Document Format) on Adoben 1990-luvulla kehittämä PostScript-kieleen pohjautuva ohjelmistoriippumaton, siirrettävä tiedostomuoto. Sitä käytetään pääasiallisesti sähköiseen julkaisemiseen, tulostamiseen ja painamiseen. PDF-tiedosto on tulostimen ja näytön tarkkuudesta riippumaton. PDF:n versio 1.7 on hyväksytty ISO 32000 -standardi.
Käyttötarkoitus
PDF-tiedostomuoto soveltuu valmiiden julkaisujen siirtämiseen tietojärjestelmistä toiseen, esimerkiksi mainostoimiston tietokoneelta painotalon tietokoneelle. Julkaisun taitto, grafiikka ja kirjasimet – puhekielellä fontit – siirtyvät PDF-tiedoston mukana. Julkaisun ulkoasu säilyy kaikissa käyttöjärjestelmissä samana. Kuvia on mahdollista pakata PDF-tiedostoa tehtäessä, jos halutaan tehdä nopeasti latautuva ja tiedostokooltaan pieni sähköinen julkaisu. Kirjasimet voidaan liittää PDF-tiedostoon, joten tiedoston teksti näkyy oikein, vaikka lukijan koneessa ei olisikaan kyseisiä kirjasimia. Tämä on varsin suositeltavaa.
Paino- tai tulostuskäyttöön tehtävää PDF-tiedostoa luotaessa on kuitenkin aina huomioitava luotavan tiedoston resoluutio sekä mahdolliset jälkikäsittelyvarat sivukokoon eli minkälaiseen käyttöön ja kokoon tiedosto on tarkoitettu.
Toiminnot
PDF-tiedostoihin voi liittää vuorovaikutteisia toimintoja. Kuvaa klikkaamalla voi esimerkiksi käynnistää videoesityksen, tai julkaisuun voi liittää äänitiedostoja, jotka käynnistyvät sivuja avattaessa. PDF-asiakirjoihin voi liittää myös hyperlinkkejä.
PDF-tiedostoista voi tehdä luettelon, johon voi kohdistaa hakuja mistä tahansa samalla tietokoneella sijaitsevasta PDF-tiedostosta. Luetteloita voi olla useita ja niihin kaikkiin voi tehdä haun yhden vuoropuheluikkunan kautta. Lähes samaan tapaan etsitään avainsanoja julkaisun sisällöstä.
PDF-tiedostoja voi tehdä tulostamalla asiakirjan ensin virtuaalitulostimella PostScript-tiedostoksi (PS), minkä jälkeen PS-tiedosto muunnetaan PDF-tiedostoksi esimerkiksi Acrobat Distiller -ohjelmalla tai ps2pdf-ohjelmalla (Unix/Linux). Asiakirjan voi useista ohjelmista tulostaa myös suoraan PDFWriter-nimiseen virtuaalitulostimeen, joka luo PDF-dokumentin suoraan. Joistakin ohjelmista (esimerkiksi LibreOffice, Adobe Photoshop, Microsoft Office, OpenOffice) on myös mahdollisuus tallentaa tiedostoja suoraan PDF-muotoon.
Standardointi
PDF-standardointi sisältää muun muassa seuraavat ISO-standardien mukaiset alaluokat:
- PDF/X – ”PDF for exchange”
- vuodesta 2001 lähtien
- ISO 15929- ja ISO 15930-standardit
- digitaalisen tiedon siirto PDF-muodossa
- PDF/A – ”PDF Archive”
- vuodesta 2005 lähtien
- ISO 19005-standardi
- sähköisen tiedoston arkistointi PDF-muodossa
- PDF/E – ”PDF Engineering”
- vuodesta 2008 lähtien
- ISO 24517-standardi
- suunnittelutietoja (kaaviot, piirustukset, ynnä muita sellaisia) sisältävän tiedon siirtoformaatti PDF-muodossa
DRM-tekniikat
PDF-tiedostot voivat sisältää DRM-tekniikkaa kuten eston dokumentin tulostamiselle tai ne voivat lähettää tietoa halutulle web-palvelimelle. Tämä mahdollistaa PDF-tiedoston kotiin soittamisen ja siten käyttäjän IP-osoitteen ja mahdollisesti muiden tietojen tallentamisen.
PDF-ohjelmia
PDF-tiedostojen tuottamiseen, lukemiseen ja muuhun käsittelyyn löytyy monia ohjelmia.
Katselu
PDF:n katselu onnistuu muun muassa seuraavilla ohjelmilla:
|
|
|
|
Myös verkkoselaimet, kuten Chrome ja Firefox osaavat näyttää PDF-tiedostoja.
Tuottaminen
PDF:n luominen onnistuu muun muassa seuraavilla ohjelmilla:
|
|
Myös toimisto-ohjelmistot, kuten LibreOffice, Microsoft Office ja OpenOffice osaavat tallentaa PDF-tiedostoja.
Ohjelmakirjastot
Ohjelmakirjastoja ja -komponentteja PDF-tiedostoformaatin liittämiseksi ohjelmiin:
- iText on monipuolinen PDF-kirjasto Java-kielellä.
- PowerPdf on visuaalinen komponentti PDF:n luontiin Delphille.
- Pdf class PDF-tiedoston luonti PHP:llä.
PDF-tiedoston lähettäminen Postita-palvelussa API:n kautta ja postitus paperikirjeenä:
Lähteet
- ↑ Lyhenneluettelo 25.4.2013. Kotimaisten kielten keskus. Arkistoitu 12.10.2013. Viitattu 23.6.2013.
- ↑ Nokso-Koivisto, Hannu: Adoben pdf äänestettiin ISO-standardiksi Digitoday. 3.7.2008. Viitattu 10.11.2008.
- ↑ iText lowagie.com. Viitattu 9.10.2017. (englanniksi)
- ↑ Powerpdf est.hi-ho.ne.jp. Arkistoitu 2.4.2012. Viitattu 9.10.2017.
- ↑ R&OS: pdf class ros.co.nz. Arkistoitu 6.7.2006. Viitattu 7.7.2006.
- ↑ Ohjelmistokehittäjille – API dokumentaatio Postita. Arkistoitu 27.7.2011. Viitattu 19.3.2011.
Aiheesta muualla
- Adobe PDF Technology Center – PDF-spesifikaatio (englanniksi)
|
