Nykymaailmassa Põlva on aihe, joka herättää suurta kiinnostusta ja keskustelua yhteiskunnassa. Põlva on ollut lähtökohdistaan nykypäivään kiintopisteenä ja keskusteluna eri aloilla politiikasta kulttuuriin. Sen vaikutus on ollut sellainen, että se on jättänyt lähtemättömän jäljen historiaan, ja sen merkitys on säilynyt tähän päivään asti. Tässä artikkelissa tutkimme Põlva:n eri puolia sen kiistanalaisimmista puolista sen positiivisiin vaikutuksiin. Analysoimme sen vaikutusta eri alueilla ja miten se on muokannut maailmaa, jossa elämme. Epäilemättä Põlva on edelleen erittäin tärkeä aihe ja sen tutkiminen on välttämätöntä tämän päivän yhteiskunnan ymmärtämiseksi.
Põlva | |
---|---|
Põlvan kirkko |
|
vaakuna |
|
Põlva |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Viro |
Maakunta | Põlvamaa |
Kunta | Põlva |
Kaupunkioikeudet | 1993–2013 |
Hallinto | |
– Asutustyyppi | epäitsenäinen kaupunki |
Pinta-ala | |
– Kokonaispinta-ala | 5,47 km² |
Väkiluku (2015) | 5 632 |
– Väestötiheys | 1 030 as./km² |
Aikavyöhyke | UTC+2 |
– Kesäaika | UTC+3 |
Põlva (saks. Pölwe) on epäitsenäinen kaupunki ja entinen kaupunki Kaakkois-Virossa, Põlvamaan maakunnassa, noin 50 kilometriä Tartosta kaakkoon. Se on Põlvan kunnan ja koko Põlvamaan hallinnollinen keskus.
Põlva oli vuosina 1993–2013 itsenäinen kaupunki, kunnes se 26.10.2013 yhdistyi Põlvan kunnan kanssa uudeksi Põlvan kunnaksi. Vuoden 2017 kuntauudistuksessa Põlvan kunta, Ahja, Laheda, Mooste ja Vastse-Kuuste yhdistettiin jälleen uudeksi Põlvan kunnaksi.
Põlvan asukasluku on 5 632 (1.1.2015), pinta-ala 5,47 neliökilometriä ja asukastiheys 1 030 asukasta neliökilometrillä. Tavallisten koulujen lisäksi Põlvassa toimii myös Steiner-koulu .
Vuonna 2011 Põlvan kaupungissa oli 5 767 asukasta, joista 5 592 (97,0 %) oli virolaisia, 99 (1,7 %) venäläisiä ja 72 (1,2 %) muita kansallisuuksia.
Kaupungissa on Põlvan linnoitus ja Taevaskojan hiekkakivimuodostelmat.
|
|