Neuvostoliiton rupla
Tässä artikkelissa tutkimme Neuvostoliiton rupla:n kiehtovaa maailmaa ja sen vaikutuksia tämän päivän yhteiskuntaan. Neuvostoliiton rupla on aihe, joka on herättänyt niin asiantuntijoiden kuin amatöörienkin huomion, ja se on herättänyt keskustelua ja pohdiskelua monilla eri aloilla ja tieteenaloilla. Kautta historian Neuvostoliiton rupla on ollut ratkaisevassa roolissa tapahtumien ja tarinoiden muovaamisessa, vaikuttaen siihen, miten ihmiset ovat vuorovaikutuksessa toistensa kanssa ja näkevät ympäröivän maailman. Tässä kattavassa analyysissä tarkastelemme Neuvostoliiton rupla:n eri näkökohtia ja puolia tarjoten täydellisen yleiskatsauksen, jonka avulla lukija ymmärtää sen tärkeyden ja merkityksen nykyään.
| Neuvostoliiton rupla | |
|---|---|
 |
|
| ISO 4217 -koodi | SUR (nro. 810) |
| Keskuspankki | Neuvostoliiton valtiopankki |
| Käyttäjät |
 Neuvostoliitto |
| Jaettava yksikkö | kopeekka (kop) |
Neuvostoliiton rupla (ven. советский рубль, sovetski rubl) oli Neuvostoliiton rahayksikkö vuosina 1923–1991. Sen kansainvälinen valuuttakoodi oli SUR.
Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Neuvostoliiton jälkeisissä valtioissa neuvostoruplaa käytettiin edelleen, jolloin se muodosti ”ruplavyöhykkeen”, Venäjällä neuvostorupla poistettiin käytössä vuonna 1993, kun Venäjän rupla otettiin käyttöön.
Nykyään Neuvostoliiton ruplat ovat historiallinen ja keräilyarvoinen valuutta, joka muistuttaa Neuvostoliiton aikakaudesta ja sen talousjärjestelmästä.
Katso myös
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Neuvostoliiton rupla Wikimedia Commonsissa
