Narsissit

Tässä artikkelissa tutkimme Narsissit:n vaikutusta nyky-yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Narsissit on viime vuosina noussut kiinnostavaksi ja keskustelunaiheeksi, joka on synnyttänyt ristiriitaisia ​​mielipiteitä ja herättänyt erilaisia ​​reaktioita yleisessä mielipiteessä. Tarkastellaan perusteellisen analyysin avulla, kuinka Narsissit on vaikuttanut kulttuuriin, talouteen, politiikkaan ja muihin olennaisiin aloihin. Lisäksi keskustelemme Narsissit:n lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutuksista sekä mahdollisista tulevaisuuden näkymistä. Tämän artikkelin tarkoituksena on tarjota kattava ja yksityiskohtainen näkemys Narsissit:stä ja korostaa sen merkitystä nyky-yhteiskunnassa.

Narsissit
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Yksisirkkaiset Liliopsida
Lahko: Asparagales
Heimo: Narsissikasvit Amaryllidaceae
Alaheimo: Amaryllidoideae
Suku: Narsissit Narcissus
L.
Katso myös

  Narsissit Wikispeciesissä
  Narsissit Commonsissa

Valkonarsissi (Narcissus poëticus)

Narsissit eli kruununarsissit (Narcissus) ovat narsissikasvien (Amaryllidaceae) heimon suku. Ne ovat monivuotisia sipulikasveja. Kukat ovat yleensä väriltään keltaisia, valkoisia tai keltavalkoisia ja niissä on lisäteriötorvi. Lehdet ovat kapeita, tasasoukkia ja tylpähköjä. Luonnossa narsisseja kasvaa Etelä-Euroopasta Japaniin ulottuvalla vyöhykkeellä. Narsisseista on kehitetty jo satoja vuosia erilaisia puutarhanarsisseja eri lajien risteytysten tuloksena. Puutarhamuotojen ulkokiehkuran kehälehdet ovat joko samanvärisiä kuin torvikin tai erivärisiä. Suomessa niitä kasvatetaan hyvin yleisesti koristekasveina pihoilla, puutarhoissa ja kasvihuoneissa. Tunnetuin laji on keltanarsissi eli pääsiäislilja (Narcissus pseudonarcissus).

Narsissit ovat myrkyllisiä, myös sipulit, siksi myyrät ja hiiret eivät koske niihin. Kasvit sisältävät lääkkeenäkin käytettävää galantamiinia, joka on antikoliiniesteraasi.

Lajeja

Luonnonvaraisia narsisseja:

Risteymiä:

  • tähtinarsissi (Narcissus × incomparabilis) – valko- ja keltanarsissin risteymä.
  • vihkotasetti (Narcissus × medioluteus) – valkonarsissin ja sarjatasetin risteymä.
  • kihlanarsissi (Narcissus × cyclazetta) – syklaaminarsissin ja sarjatasetin risteymä.

Puutarhalajikkeita

Lähteet

  • Hay, Roy & Synge, Patrick M.: Puutarhan ja kodin koristekasvit, s. 467–468. WSOY, 1976. ISBN 951-0-07457-8.
  • Schauer, Thomas & Caspari, Claus: Luonnonkasvit: Suuri maastokäsikirja, s. 138. suomeksi toim. Arto Kurtto. Weilin+Göös, 1991. ISBN 951-35-3886-9.

Viitteet

  1. ↑ Lubbe, A., Pomahacová, B., Choi, Y. H. & Verpoorte, R.: Analysis of metabolic variation and galanthamine content in Narcissus bulbs by 1H NMR Phytochemical Analysis. tammikuu 2010. National Institutes of Health. Viitattu 2.8.2011. (englanniksi)
  2. ↑ Räty, Ella (toim.): Viljelykasvien nimistö. Helsinki: Puutarhaliiton julkaisuja nro 363, 2012. ISBN 978-951-8942-92-7.

Aiheesta muualla

Taksonitunnisteet
Enciclo
Wikious
Sapientia
Scientia
Boobota
Anandapedia
Sagapedia
Wikithot