Mandinkat

Mandinkat:n merkitys nyky-yhteiskunnassa on kiistaton. Olipa kyseessä julkisuuden henkilö, keskustelunaihe tai osa historiaa, Mandinkat on jättänyt jälkensä monien ihmisten elämään. Tässä artikkelissa tutkimme sen vaikutusta eri näkökulmista, sen vaikutuksesta populaarikulttuuriin sen panoksiin tieteen alalla. Syvällisen analyysin avulla pystymme ymmärtämään paremmin Mandinkat:n roolia maailmassa ja sen merkitystä edelleen.

Mandinkat
Mandinka-lapsia Kédougoussa, Senegalissa vuonna 1981.
Väkiluku 35 miljoonaa (1996)
Merkittävät asuinalueet
 Mali7 638 988 (42 % maan väestöstä)
 Norsunluurannikko5 123 420 (21 % maan väestöstä)
 Guinea3 063 431 (28 % maan väestöstä)
 Burkina Faso1 984 200 (15 % maan väestöstä)
 Gambia714 000 (42 % maan väestöstä)
 Senegal687 822 (8 % maan väestöstä)
 Sierra Leone465 813 (8 % maan väestöstä)
 Mauritania306 900 (10 % maan väestöstä)
 Liberia245 300 (7,4 % maan väestöstä)
 Guinea-Bissau208 180 (13 % maan väestöstä)
Kielet mandinka, kassonke, kita maninka
Uskonnot islam (99 %)
animismi
Sukulaiskansat mandét

Mandinkat (myös malinket) ovat mande- eli mandingoryhmään kuuluva kansa Guineassa, Norsunluurannikolla, Malissa, Senegalissa, Gambiassa, Guinea-Bissaussa, Sierra Leonessa, Burkina Fasossa, Mauritaniassa ja Liberiassa. He puhuvat mandelaisiin kieliin kuuluvaa mandingoa ja osa myös ranskaa. Ulkonäöltään mandinkat edustavat sudanilaista tyyppiä, jossa on sekä negridisiä että europidisiä piirteitä. Valtaosa on sunnalaisia muslimeja, loput harjoittavat perinteistä uskontoa.

Vuoden 1996 arvion mukaan mandinkoja oli noin 35 miljoonaa.

Mandinkat ovat muodostuneet erilliseksi kansaksi keskiaikaisessa Malin valtakunnassa. Kulttuuriltaan he ovat lähellä muita mandekansoja, joista heidät erottaa voimakkaampi islamin vaikutus. Malissa ja Guineassa mandinkoilla on huomattava asema hallinnossa ja armeijassa.

Lähteet

  1. Anhava suosittaa muotoa mandingo, maninka ja malinke ovat sen murteita. Anhava, Jaakko: Maailman kielet ja kielikunnat, 3. painos, s. 127. Tampere: Gaudeamus, 2005. ISBN 951-662-734-X. , New Encyclopedia of Africa, volume 2, s. 504. Farmington Hills: Thomson Gale, 2008. ISBN 978-0-684-31456-3.
  2. Narody mira: istoriko-etnografitšeski spravotšnik, s. 280–281. Moskva: Sovetskaja entsiklopedija, 1988.
  3. Olson, James Stuart: The Peoples of Africa: An Ethnohistorical Dictionary. Greenwood Publishing Group, 1996. Google-kirjat. (englanniksi)
  4. Narody mira: istoriko-etnografitšeski spravotšnik, s. 281. Moskva: Sovetskaja entsiklopedija, 1988.