MKER

Nykymaailmassa MKER:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe yhä laajemmalle yleisölle. MKER on jatkossakin keskustelun ja analyysin aiheena eri alueilla yhteiskunnallisen vaikutuksensa, historiallisen merkityksensä tai nykytilanteen merkityksen vuoksi. Akateemisesta sfääristä populaariin MKER herättää edelleen kiinnostusta ja herättää pohdintoja sen vaikutuksista ja seurauksista nykymaailmaan. Tässä artikkelissa tutkimme eri näkökohtia, jotka liittyvät MKER:een, analysoimalla sen vaikutuksia, sen kehitystä ajan myötä ja sen merkitystä nykyisessä kontekstissa.

MKER (ven. МКЭР, многопетлевой канальный энергетический реактор, mnogopetlevoi kanalnyi energetitšeski reaktor; suom. monisilmukkainen paineputkitehoreaktori) oli venäläinen suunniteltu kolmannen sukupolven ydinreaktori. MKER perustui RBMK-reaktoriin, mutta siinä oli korjattu RBMK-reaktorille tyypillisiä turvallisuuspuutteita.

Kuten RBMK-reaktoreissa, myös MKER-reaktorin polttoainesauvoja voitiin vaihtaa reaktorin ollessa käynnissä.

Yhtään MKER-reaktoria ei valmistunut. Kurskin ydinvoimalaitokseen oli yksi rakenteilla. Rakentaminen keskeytyi joksikin aikaa Tšernobylin ydinonnettomuuden jälkeen, mutta jatkettiin myöhemmin. Projekti peruttiin lopullisesti 2012.

MKER-reaktorista oli kehitteillä kolme versiota:

  • MKER 800
  • MKER 1000
  • MKER 1500

Aiheesta muualla

Lähteet

Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:MKER