Leipzigin yliopisto
Leipzigin yliopisto:n teema on vanginnut ihmisten huomion jo pitkään. Leipzigin yliopisto on vaikuttanut elämän eri osa-alueisiin, ja se on ollut tutkimuksen, keskustelun ja keskustelun kohteena eri yhteyksissä. Kautta historian Leipzigin yliopisto:llä on ollut ratkaiseva rooli yhteiskunnassa, kulttuurissa ja inhimillisessä kehityksessä. Kun jatkamme Leipzigin yliopisto:n tutkimista ja ymmärtämistä paremmin, tämän aiheen kattavan ja harkitun käsittelyn tärkeys tulee ilmeiseksi. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia näkökulmia ja lähestymistapoja Leipzigin yliopisto:een. Tarkoituksena on syventää ymmärrystämme tästä aiheesta ja sen merkityksestä nykymaailmassa.
| Leipzigin yliopisto | |
|---|---|
| Universität Leipzig | |
 |
|
 |
|
|
lat. Alma mater Lipsiensis
|
|
| Perustettu | 1409 |
| Tyyppi | julkinen |
| Rehtori | Beate Schücking |
| Henkilökunta | Leipzigin yliopiston perustivat 2. joulukuuta vuonna 1409 Saksin Frederik I ja tämän veli William II. Alun perin yliopisto koostui neljästä tiedekunnasta. |
| Opiskelijoita | 28 125 |
| Sijainti |
Leipzig, Saksi Saksa |
| Sivusto | http://www.uni-leipzig.de/ www.uni-leipzig.de/ |
Leipzigin yliopisto on Leipzigin kaupungissa Saksassa sijaitseva yliopisto. Se on osavaltionsa Saksin toiseksi suurin yliopisto yli 29 000 opiskelijallaan, ja siinä on neljätoista tiedekuntaa. Yliopisto on yksi Euroopan vanhimmista, sillä se on ollut toiminnassa jo yli 600 vuotta.
Historia
Leipzigin yliopiston perustivat 2. joulukuuta 1409 Saksin Pfalzkreivi Frederik I ja tämän veli rajakreivi Wilhelm II. Alun perin yliopisto koostui neljästä tiedekunnasta. Vuosina 1953–1991 yliopisto tunnettiin nimellä Karl Marxin yliopisto.
Leipzigin yliopistossa opiskeli jo keskiajalla suomalaisia, kuten 1430-luvulla siellä opiskellut myöhempi Turun piispa Konrad Bitz.
Tilat
Yliopisto toimii useissa tiloissa ympäri kaupunkia. Päärakennus sijaitsee aivan kaupungin keskustassa. Sen korjaustyöt aloitettiin 2005. Uuden päärakennuksen piirustukset teki hollantilainen arkkitehti Erick van Egeraat. Projektin odotettiin valmistuvan vuonna 2009, jolloin yliopisto juhli 600-vuotista taivaltaan.
Opetustilojen lisäksi yliopistolla on käytössään useita muita rakennuksia. Yliopiston kirjasto perustettiin vuonna 1543, ja se on yksi Saksan vanhimmista yliopistokirjastoista. Yliopiston kasvitieteellinen puutarha perustettiin sekin jo vuonna 1942, ja se on Euroopan toiseksi vanhin. Lääketieteellisellä tiedekunnalla on lisäksi oma sairaala. Kaiken kaikkiaan yliopisto toimii 38 kohteessa ympäri Leipzigia.
-
Entinen päärakennus MDR-pilvenpiirtäjän edessä. -
Yliopiston kirjaston päärakennus Bibliotheca Albertina.
Opiskelu
Nykyisin yliopistolla on 14 tiedekuntaa ja yhteensä yli 29 000 opiskelijaa, mikä tekee siitä osavaltion toiseksi suurimman yliopiston. Yliopistolla on yli 150 laitosta ja noin 190 ylempiin ja alempiin korkeakoulututkintoihin johtavaa opinto-ohjelmaa. Lääketieteellinen tiedekunta on ehkäpä yliopiston arvostetuin tiedekunta.
Tiedekunnat
Alkuperäiset neljä tiedekuntaa olivat taiteen, teologinen, lääketieteellinen ja oikeustieteellinen tiedekunta. Nykyisin yliopistolla on 14 tiedekuntaa:
- Teologinen tiedekunta
- Oikeustieteellinen tiedekunta
- Historian, taiteen ja Aasian opintojen tiedekunta
- Filologinen tiedekunta
- Kasvatustieteellinen tiedekunta
- Yhteiskuntatieteellinen ja filosofinen tiedekunta
- Kauppatieteellinen tiedekunta
- Urheilutieteellinen tiedekunta
- Lääketieteellinen tiedekunta
- Matematiikan ja informaatiotieteiden tiedekunta
- Biotieteiden, farmasian ja psykologian tiedekunta
- Fysiikan ja geotieteiden tiedekunta
- Kemian ja mineraalitieteiden tiedekunta
- Eläinlääketieteellinen tiedekunta
Tunnetut alumnit
- Georgius Agricola
- Marc Bloch
- Tycho Brahe
- Émile Durkheim
- Adolf Hurwitz
- Gottfried Wilhelm Leibniz
- Gotthold Ephraim Lessing
- Karl Liebknecht
- Lin Yutang
- Sándor Márai
- Angela Merkel
- Friedrich Nietzsche
- Novalis
- George Pardee
- Samuel Pufendorf
- Ferdinand de Saussure
- Robert Schumann
- Edward Teller
- Richard Wagner
- Carl Friedrich von Weizsäcker
- Ernst Heinrich Weber
Lähteet
- Nuorteva, Jussi 1999. Suomalaisten ulkomainen opinkäynti ennen Turun akatemian perustamista 1640. Toinen painos. Helsinki: Suomen historiallinen seura & Suomen kirkkohistoriallinen seura, 1999.
Viitteet
- ↑ Nuorteva 1999, s. 113.
