Tässä artikkelissa tutkimme Lützenin taistelu:n aihetta kattavasta ja yksityiskohtaisesta näkökulmasta. Tutustumme sen alkuperään, kehitykseen, vaikutuksiin ja merkityksellisyyteen tänään, tavoitteenamme tarjota syvällinen ja rikastuttava käsitys Lützenin taistelu:stä. Koko matkamme aikana käsittelemme erilaisia näkökohtia ja lähestymistapoja, joiden avulla voimme rikastaa tietojamme ja pohtia Lützenin taistelu:n merkitystä eri yhteyksissä. Lützenin taistelu kutsuu meitä syventymään sen merkitykseen ja laajuuteen yhteiskunnallisesta vaikutuksestaan sen vaikutuksiin eri aloilla, ja tämä artikkeli pyrkii olemaan täydellinen opas sen kiehtovaan universumiin sukeltamiseen.
Lützenin taistelu | |||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|
Osa kolmikymmenvuotista sotaa | |||||||
Carl Wahlbomin (1810–1858) maalaus Lützenin taistelusta. Kuninkaan kuolema kuvattuna.
| |||||||
| |||||||
Osapuolet | |||||||
Komentajat | |||||||
Vahvuudet | |||||||
noin 18 000 miestä |
noin 23 000 miestä | ||||||
Tappiot | |||||||
Kustaa II Aadolf |
Gottfried Heinrich Pappenheim | ||||||
|
Lützenin taistelu käytiin kolmikymmenvuotisessa sodassa juliaanisen kalenterin mukaan 6. marraskuuta 1632 (gregoriaanisen kalenterin mukaan 16.11.). Se oli yksi sodan ratkaisutaisteluista. Taistelussa protestanttisen Ruotsin armeija liittolaisineen hyökkäsi katolisen Pyhän saksalaisroomalaisen keisarikunnan armeijan kimppuun. Lützenin taisteluun osallistui noin 700 suomalaista, jotka muodostivat noin 4 prosenttia Ruotsin armeijan vahvuudesta.
Taistelun loppuvaiheessa Ruotsin kuningas Kustaa II Aadolf kaatui, mutta keisarillinen armeija perääntyi Wallensteinin johdolla Leipzigiin. Vaikka Ruotsi saavutti strategisen voiton, kuninkaan kaaduttua se perääntyi nopeasti useimmilta Saksasta valloittamiltaan alueilta.