Nykymaailmassa Kaarlo Silanen on ongelma, josta on tullut yhä tärkeämpi yhteiskunnassa. Kaarlo Silanen on noussut asiantuntijoiden, tutkijoiden ja suuren yleisön huomion kohteeksi joko sen terveysvaikutusten, populaarikulttuurin tai maailmanlaajuisen talouden merkityksen vuoksi. Kautta historian Kaarlo Silanen on ollut keskustelun ja keskustelun kohteena, ja se on synnyttänyt loputtomia mielipiteitä ja näkökulmia. Tässä artikkelissa tutkimme Kaarlo Silanen:n eri puolia, analysoimme sen kehitystä ajan myötä ja sen roolia nykyään. Kaarlo Silanen on edelleen yleismaailmallisesti kiinnostava aihe, joka herättää edelleen kiinnostusta ja analyyseja.
Kaarlo Silanen | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 15. heinäkuuta 1877 Kuopio |
Kuollut | 21. maaliskuuta 1931 (53 vuotta) Viipuri |
Ammatti | näyttelijä, näyttämöjärjestäjä |
Näyttelijä | |
Aktiivisena | 1898–1929 |
|
Kaarlo Silanen (15. heinäkuuta 1877 Kuopio – 21. maaliskuuta 1931 Viipuri) oli suomalainen näyttelijä. Hän työskenteli Suomalaisessa Maaseututeatterissa suosittuna ja kansanomaisena koomikkona vuodesta 1899 vuoteen 1929.
Silasen vanhemmat olivat Fredrik Silanen ja Hilda Sutinen. Ennen näyttämöuraansa hän toimi ravintola-alalla. Silanen työskenteli Kansanteatterissa 1898–1899, minkä jälkeen hänellä oli kiinnitys Suomalaiseen Maaseututeatteriin ja sitä seuranneeseen Viipurin Näyttämöön aina kevääseen 1929, jolloin hän erosi näyttämöltä. Silanen toimi teatterin näyttämömestarina ja järjestäjänä, ja näytteli ohessa.
Silasen rooleja olivat muun muassa Seitsemän veljeksen kanttori, Jääkärin morsiamen Mikko ja Kihlauksen Eenokki.
Silasen taiteellinen rekisteri oli kapea, mutta hän hallitsi rauhallisen leppeän komiikan ja onnistui tavoittamaan vankan aitouden. Siten hän sai roolinsa omintakeisiksi ja luonnontuoreiksi suorituksiksi. Silasen puoliso Fanny Silanen työskenteli Viipurin Näyttämön puvustossa, ja lopetti niin ikään 1929.