Kaarle IX (Ranska)
Nykymaailmassa Kaarle IX (Ranska):stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe laajalle yhteiskunnalle. Kaarle IX (Ranska) on onnistunut kiinnittämään miljoonien ihmisten huomion eri puolilla maailmaa joko kulttuuriin, talouteen, politiikkaan tai tieteeseen kohdistuvan vaikutuksensa vuoksi. Sen vaikutus ulottuu eri alueille ja sen tutkimisesta ja ymmärtämisestä on tullut olennaista nykydynamiikan ymmärtämisessä. Tässä artikkelissa perehdymme Kaarle IX (Ranska):n kiehtovaan maailmaan, tutkimme sen eri puolia ja analysoimme sen merkitystä nyky-yhteiskunnassa.
| Kaarle IX | |
|---|---|
 | |
| Ranskan kuningas | |
| Valtakausi | 5. joulukuuta 1560 – 30. toukokuuta 1574 |
| Kruunajaiset | 15. toukokuuta 1561 |
| Edeltäjä | Frans II |
| Seuraaja | Henrik III |
| Syntynyt |
27. kesäkuuta 1550 Saint-Germain-en-Laye, Ranska |
| Kuollut |
30. toukokuuta 1574 Vincennes, Ranska |
| Puoliso | Elisabet Itävaltalainen |
| Lapset | Maria Elisabet |
| Suku | Valois |
| Isä | Henrik II |
| Äiti | Katariina de' Medici |
| Uskonto | roomalaiskatolilaisuus |
| Nimikirjoitus |
 |
Kaarle IX (27. kesäkuuta 1550 – 30. toukokuuta 1574) oli Ranskan kuningas vuosina 1560–1574.
Suku
Kaarle oli edellisen kuninkaan Frans II:n veli, ja Henrik II:n sekä Katariina de’ Medicin poika.
Kuningas
Kaarle IX tuli valtaistuimelle alaikäisenä, ja hänen politiikkansa oli paljolti hänen voimakkaan ja kunnianhimoisen äitinsä ohjaamaa. Kaarle IX:llä oli ongelmia kapinoivien hugenottien ja heidän johtajansa Gaspard de Colignyn kanssa. Tämä johti Katariina de Medicin ja vaikutusvaltaisen Guise-suvun masinoimaan hugenottien joukkomurhaan, pärttylinyön verilöylyyn, jossa Coligny ja tuhansia muita surmattiin.
Avioliitto ja lapset
Kaarle avioitui 16-vuotiaan Elisabet Itävaltalaisen (1554–1592) kanssa vuonna 1570. Puoliso oli keisari Maksimilian II:n ja keisarinna Marian tytär. Heille syntyi tytär Marie Isabelle (1572-1578).
Perintö
Kaarle IX kuoli vuonna 1574, ja häntä seurasi hänen veljensä Henrik III.
| Edeltäjä: Frans II |
Ranskan kuningas 1560–1574 |
Seuraaja: Henrik III |
| ||||||||||||||||||||||
