Juho Angervo
Nykymaailmassa Juho Angervo on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Juho Angervo:stä on tullut nykypäivän jatkuva keskustelunaihe yhteiskunnallisen vaikutuksensa, historiallisen merkityksensä tai populaarikulttuuriin kohdistuvan vaikutuksensa vuoksi. Kun tutkimme eri näkökohtia ja puolia, jotka muodostavat Juho Angervo:n, käy selväksi, että sen merkitys ja laajuus ovat merkittäviä useilla tasoilla. Tässä artikkelissa tarkastelemme yksityiskohtaisesti Juho Angervo:n eri puolia ja sitä, kuinka se on jättänyt lähtemättömän jäljen nyky-yhteiskuntaan.
Juho Mauri Angervo (29. heinäkuuta 1904 Helsinki – 28. elokuuta 1965 Tukholma) oli suomalainen filosofian tohtori, säätieteilijä ja säveltäjä.
Angervon vanhemmat olivat lääkintäeversti Vilho Angervo ja Anna Maria von Köthen. Hän pääsi ylioppilaaksi 1920 ja valmistui filosofian kandidaatiksi ja maisteriksi 1924, tohtoriksi Berliinin Friedrich-Wilhelms-Universitätistä 1930 sekä Suomessa lisensiaatiksi 1947 ja tohtoriksi 1948. Angervo opiskeli myös Helsingin musiikkiopistossa 1920–1928 sekä ulkomailla Wienissä 1926 ja Berliinissä 1928–1930.
Angervo oli Ilmatieteellisessä keskuslaitoksessa vt. vanhempana apulaisena 1924–1928, vt. osastonjohtajana ja vanhempana apulaisena 1931–1947 sekä osastonjohtajana vuodesta 1947 alkaen. Hän oli myös muusikko ja säveltäjä.
Juho Angervo oli naimisissa vuodesta 1933 Emilie Elisabeth Hannulan kanssa. Heidän lapsiaan ovat näyttelijä, ohjaaja ja teatterinjohtaja Sointu Angervo ja viulisti-kapellimestari Ari Angervo.
Teoksia
Nimellä J. M. Angervo:
- Einige Formeln für die numerische Vorausbestimmung der Lage und Tiefe der Hoch- und Tiefdruckzentra. Annales Academiae scientiarum Fennicae. Series A 28, 10. Suomalainen tiedeakatemia, Helsinki 1928
- Entwicklung der Funktionen in Partialproduktreihen, Friedrich-Wilhelms-Universitätin väitöskirja. Berlin 1930
- Ohjeita sääsähkösanomien laatimista varten. Valtion meteorologisen keskuslaitoksen ohjeita ja tiedonantoja, Helsinki 1931, 3. painos 1939
- Eri säätilojen ilmoista. Helsinki 1932
- Pyörremyrskyistä, erikoisesti 4 p:nä elok. 1932 maassamme raivonneista. Helsinki 1932
- Vesihöyryn tiivistystulosten (hydrometeorien) ja eräiden läheisten ilmiöiden määritelmät : (kansainvälisen komitean ehdoitus polaarivuodeksi 1932-33) ; suomeksi toimittanut ja Suomen oloihin sovittanut J. M. Angervo. Valtion mereorologisen keskuslaitoksen ohjeita, Helsinki 1932
- Lappeenrannan ilmastosta erikoisesti kesäaikana. Lappeenrannan kaupunki, Lappeenranta 1937
- Suomen ilmasto-oloista erikoisesti polttoturveteollisuuden määrääminä aikoina : säähavaintojen järjestämisestä suoalueille. Polttoturvetoimikunnan julkaisuja n:o 2. Akateeminen kirjakauppa, Helsinki 1943
- Maapallon ilmastot ; kirj. J. M. Angervo, Iivari Leiviskä. WSOY 1944
- Eine neue Klimakarte der Erde nach Köppenschen Klassifikation. Ilmatieteellisen keskuslaitoksen toimituksia 23. Helsinki 1944
- Eine Lösung der Hesselbergschen Bewegungsgleichungen nebst Stromlinien im Tief- und Hochdruckgebiet, Helsingin yliopiston väitöskirja. Ilmatieteellisen keskuslaitoksen toimituksia 27. Helsinki 1946
- Über die Bewegung der Luft in einem Hochdruckgebiet. Ilmatieteellisen keskuslaitoksen toimituksia 29. Helsinki 1947
- Helsingin sadeolot 1845-1944. Fennia 70, 6. Societas geographica Fenniae, Helsinki 1948
- Sääopin perusteet. WSOY 1948
- Tampereen ilmasto. Tampere-seuran julkaisuja 9. Tampere 1948
- Lyhyt sääoppi ja säänennustajan opas lähinnä Suomen oloja silmällä pitäen. Otava 1962
Lähteet
- ↑ Kuolleita: Jouko Mauri Angervo. (muistokirjoitus) Helsingin Sanomat, 30.8.1965, s. 10. Lehti HS Aikakoneessa (tilaajille). Viitattu 15.6.2018.
- ↑ a b c d Kuka kukin on 1954
- ↑ Oman perheen kanssa elämänkaari musiikkia, Kaleva 3.10.2004
Aiheesta muualla
- J. M. Angervo : Kangastuksista ja muutamista muista ilmakehän valoilmiöistä, Seura, 08.12.1937, nro 49, s. 10, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
| ||||||||||
