Seuraavassa artikkelissa tutkimme Jesper Swedberg:n kiehtovaa maailmaa. Jesper Swedberg on kiinnittänyt kaiken ikäisten ja kiinnostuksen kohteiden huomion yhteiskunnallisesta vaikutuksestaan useisiin sovelluksiin eri alueilla. Syvennymme sen historiaan, analysoimme sen merkitystä tänään ja keskustelemme mahdollisista tulevaisuuden näkymistä. Lisäksi tutkimme tiiviisti Jesper Swedberg:n tuomia etuja ja haasteita tarjoamalla täydellisen ja tasapainoisen kuvan tästä jännittävästä aiheesta. Liity kanssamme tälle matkalle löytääksesi kaikki mitä Jesper Swedberg tarjoaa.
Jesper Swedberg | |
---|---|
Skaran hiippakunnan piispa | |
1702–1735
|
|
Edeltäjä | Petrus Johannis Rudbeckius |
Seuraaja | Petrus Schyllberg |
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 28. elokuuta 1653 Falun, Ruotsi |
Kuollut | 26. heinäkuuta 1735 (81 vuotta) Skara, Ruotsi |
|
Jesper Swedberg (28. elokuuta 1653 Falun – 26. heinäkuuta 1735 Skara) oli omana aikanaan merkittävä ruotsalainen kirkonmies, virsirunoilija, professori ja teologi.
Aluksi Swedberg toimi sotilaspappina ja teki matkan Englantiin, Hollantiin, Ranskaan ja Saksaan 1684–1685. Kuningas Kaarle XI nimitti hänet hovisaarnaajaksi, hän oli Vingåkerin kirkkoherra ja lääninrovasti, sittemmin vielä professori ja tuomiorovasti Uppsalassa ja lopulta vuodesta 1703 kuolemaansa saakka Skaran piispa. Piispana hän osallistui Kaarle XI:n kirkolliseen uudistustyöhön.
Vuodesta 1696 hän oli myös Amerikassa olevien ruotsalaisten seurakuntien valvoja. Tätä tehtäväänsä hän on kuvannut teoksessaan America Illuminata (1732). Hän oli myös kiinnostunut ruotsin kielen historiasta ja kehityksestä. Hän julkaisi 1716 teoksen Schibboleth. Swenska språkets rycht och richtighet, joka oli yhdistetty sanakirja, kielioppi ja oikeinkirjoitusopas. Hänen Swensk Ordabok -kirjansa, joka oli ensimmäinen ruotsin kielen sanavaraston kehitystä kuvaava teos ilmestyi vasta hänen kuolemansa jälkeen.
Vuoden 1695 ruotsinkielinen virsikirja tunnetaan myös Swedbergin virsikirjan nimellä. Hän valmisteli virsikirjaehdotusta yhdessä muun muassa Haqvin Spegelin ja Israel Kolmodinin kanssa. Hänen ehdotuksensa valmistui vuonna 1693 ja se sai aluksi suopean vastaanoton. Kun virsikirja tuli painosta, sitä alettiin arvostella lähes kaikesta, muun muassa siitä, että se sisälsi väärää oppia. Jossain määrin kritiikin sanotaan olleen oikeutettua. Tästä seurasi Swedbergille tuntuvia taloudellisia menetyksiä, koska hän oli itse kustantanut kirjan painatuksen ja nyt kirjat jouduttiin hävittämään. Hän teki kuitenkin muutoksia ehdotukseensa siten, että se valmistui 1695 ja hyväksyttiin. Se oli vuoden 1701 suomenkielisen virsikirjan, niin sanotun Vanhan virsikirjan esikuva. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikirjassa on viisi hänen kirjoittamaansa virttä, joista tunnetuin lienee virsi ”Herraa hyvää kiittäkää” (332) sekä viisi, jotka hän joko kääntänyt tai muokannut. Ruotsin kirkon virsikirjassa on viisi hänen kirjoittamaansa ja yhdeksän hänen kääntämäänsä tai muokkaamaansa virttä.
Hän oli tiedemies Emanuel Swedenborgin isä.
|