Jegor Sozonov

Nykymaailmassa Jegor Sozonov on herättänyt suurta kiinnostusta sen merkityksen vuoksi yhteiskunnan eri alueilla. Sekä yhteiskuntatieteissä että tekniikassa Jegor Sozonov on noussut keskustelun ja keskustelun aiheeksi, joka on herättänyt erilaisia ​​mielipiteitä eri alojen asiantuntijoiden keskuudessa. Lisäksi Jegor Sozonov on vaikuttanut merkittävästi ihmisten jokapäiväiseen elämään ja vaikuttanut heidän päätöksiinsä ja käyttäytymistään. Näistä syistä on tärkeää analysoida yksityiskohtaisesti, mikä rooli Jegor Sozonov:llä on nykyään ja miten se muokkaa tulevaisuutta eri yhteyksissä. Tässä artikkelissa tutkimme Jegor Sozonov:n eri ulottuvuuksia ja sen merkitystä nyky-yhteiskunnassa.

Jegor Sozonov

Jegor Sergejevitš Sozonov (ven. Его́р Серге́евич Созо́нов, 26. toukokuuta 1879 Vjatkan läänin Uržumin kihlakunnan Petrovskojen kylä – 27. marraskuuta 1910 nykyisen Taka-Baikalian aluepiirin Nertšinski Zavodin piirin Gornyi Zerentui)lähde? oli venäläinen sosialistivallankumouksellinen.

Jegor Sozonov syntyi vanhauskoisen talonpojan ja metsäyrittäjän perheeseen. Hän opiskeli Moskovan yliopistossa, josta hänet erotettiin huhtikuussa 1901 opiskelijalevottomuuksiin osallistumisen takia. Sozonov karkotettiin Ufaan, jossa hän liittyi sosiaalidemokraattien ja sosialistivallankumouksellisten paikallisjärjestöön. Maaliskuussa 1902 hänet pidätettiin ja karkotettiin Itä-Siperiaan. Matkalla karkotuspaikkaan hän pakeni ulkomaille.

Heinäkuussa 1904 Sozonov murhasi sosialistivallankumouksellisten taistelujärjestön määräyksestä Venäjän sisäministerin Vjatšeslav von Plehwen. Haavoittuneena hänet pidätettiin ja tuomittiin elinkautiseen rangaistusvankeuteen. Kesäkuussa 1906 Sozonov saapui Nertšinskin pakkotyövankilan Akatuin vankilaan, josta hänet maaliskuussa 1907 siirrettiin Algatšiin. Siellä hän osallistui poliittisten vankien mielenilmauksiin ja yritti paeta. Syyskuussa 1907 Sozonov siirrettiin Zerentuin vankilaan, jossa hän myrkytti itsensä protestina poliittisten vankien ruumiinrangaistuksia vastaan.

Lähteet

  1. a b Bolšaja Sovetskaja Entsiklopedija, tom 24, kniga I, s. 131. Moskva: Sovetskaja Entsiklopedija, 1976. (venäjäksi)
  2. Entsiklopedija Zabaikalja ez.chita.ru. Viitattu 29.6.2010. (venäjäksi)

Aiheesta muualla