Jaardi

Tässä artikkelissa tutkimme ja analysoimme Jaardi:n vaikutuksia eri yhteyksissä ja laajuuksissa. Ilmestymisestään lähtien Jaardi on synnyttänyt sarjan keskusteluja ja kiistoja, jotka ovat läpäisseet eri sosiaalisia ja kulttuurisia sfäärejä. Kautta historian Jaardi on jättänyt lähtemättömän jäljen ihmisten elämään, heidän ajatuksiinsa ja tekoihinsa. Perehdymme tärkeimpiin näkökohtiin ja tutkimme, kuinka Jaardi on muokannut ja muuttanut maailmaamme, sekä monia tulkintoja, joita se on synnyttänyt. Tämä artikkeli pyrkii tarjoamaan laajan ja monialaisen näkökulman Jaardi:een, kutsuen lukijaa pohtimaan sen merkitystä ja vaikutusta nykyiseen yhteiskuntaan.

Epävirallinen jaardin mitta Greenwichin observatorion seinässä. Ylempien metallipuikkojen väliin mahtuu jaardin pituinen sauva, alempien väliin kahden jalan ja yhden jalan sauvat. Näiden apumittojen avulla voitiin tarkistaa esimerkiksi kangaskauppiaiden mittatikkuja.

Jaardi (engl. yard, lyhenne yd) on perinteinen brittiläinen pituuden mittayksikkö.

1 jaardi = 3 jalkaa = 36 tuumaa = 0,9144 metriä

Jaardi on alkujaan tarkoittanut yhden askeleen pituutta, mutta sittemmin sille on annettu tarkka arvo; kolme jalkaa. Ennen mittayksikköjen vakiintumista erilaiset epätarkat ihmisen ulottuvuuksiin tai muihin arkipäiväisiin ilmiöihin perustuvat yksiköt olivat yleisiä. Jaardia käytetään edelleen hyvin yleisesti erilaisten määrälaskentojen, kuten kangasmenekin yhteydessä.

Esimerkiksi jalkapallomaalin leveys on 8 jaardia eli 7,32 metriä.

Lähteet

  1. a b Suomen Standardoimisliitto: SI-opas (myös painettuna, ISBN 952-5420-93-0) (PDF) (Sivu 28.) SFS-oppaat. 04.11.2002. Suomen Standardoimisliitto. Viitattu 18.12.2011.
  2. Jukka Kangasaho, Jukka Mäkinen, Juha Oikkonen, Johannes Paasonen, Maija Salmela: Geometria (Pitkä matematiikka). Tehtävä 78, s. 42. WSOY, 2001. ISBN 951-0-24558-5.