Järjestetty avioliitto

Tässä artikkelissa aiomme sukeltaa syvemmälle Järjestetty avioliitto:een ja ymmärtää sen merkityksen nyky-yhteiskunnassa. Järjestetty avioliitto on ollut viime aikoina suuren kiinnostuksen ja keskustelun aihe, ja on tärkeää ymmärtää sen vaikutukset jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Järjestetty avioliitto:llä on ratkaiseva rooli siinä, miten elämme ja olemme vuorovaikutuksessa ympäröivän maailman kanssa. Yksityiskohtaisen analyysin avulla tutkimme Järjestetty avioliitto:n eri puolia ja kuinka se on kehittynyt ajan myötä sekä sen mahdollisia vaikutuksia tulevaisuuteen. Tämän artikkelin tarkoituksena on valaista Järjestetty avioliitto:tä ja tarjota laajempi näkemys sen merkityksestä nyky-yhteiskunnassa.

William Hogarthin satiirinen maalaus Avioliittosopimus.

Järjestetty avioliitto on avioliitto, joka on kokonaan tai osittain muiden kuin avioparin itsensä järjestämä. Avioparin saattavat yhteen avioliittotarkoituksessa tavallisesti joko avioparin sukulaiset tai heidän yhteisönsä. Joissain kulttuureissa avioparilla on oikeus torjua toisensa, mutta joskus se on lähes mahdotonta.

Joidenkin arvioiden mukaan 80 prosenttia tunnetuista kulttuureista on harjoittanut järjestettyjä avioliittoja jossain muodossa. Hindut järjestävät avioliittonsa edelleen niin Intiassa kuin yhteisöissään eri puolilla maailmaa. Länsimaissa tavasta on jo luovuttu, ja sen on korvannut rakkausavioliitto, jossa ihmiset valitsevat itse puolisonsa.

Avioliiton järjestämisen tavat vaihtelevat suuresti eri kulttuureissa ja myös ajallisesti. Sulhasen ja morsiamen naittamisikä vaihtelee, ja myös se, katsotaanko serkukset sopiviksi toisilleen. Suurta vaihtelua on siinäkin, millä perusteilla puolisot valitaan. Koska avioliitto yhdistää kaksi sukua, tärkeää on sukujen omaisuus, vauraus ja yhteiskunnallinen asema. Myös sukujen uskonnolla ja maineella sekä puolisoiden omilla kyvyillä ja ansioilla on usein merkitystä.

Useimmissa kulttuureissa liiton järjestämisestä vastaavat nuorten vanhemmat, mutta usein valintaan osallistuu myös ulkopuolisia, kuten setiä tai pappeja. Joskus kohteilla on oikeus torjua heille osoitettu puoliso, mutta joissain kulttuureissa liiton voi estää vain äärimmäisin keinoin, kuten tekeytymällä hulluksi. Joissain tapauksissa aviopari ei edes tapaa toisiaan ennen häitä, mutta joissain kulttuureissa aviopuolisot voivat tutustua ennalta toisiinsa. Silloin he pystyvät muodostamaan mielikuvan tulevasta puolisostaan ja antamaan mielipiteensä.

Häihin liittyy kulttuureittain suuresti vaihtelevia myötäjäiskäytäntöjä, mutta yleensä joko toinen suku antaa suuremmat myötäjäiset kuin toisen.

Toisilleen osoitetut puolisot ovat usein monin tavoin samankaltaisia ja yhteensopivia. Tällaisissa avioliitoissa tärkeänä pidetään usein muita asioita kuin rakkausavioliitoissa. Avioliittojen järjestämisen käytäntöjä on toisaalta arvosteltu siitä, että ne loukkaavat yksilön itsemääräämisoikeutta.

Katso myös

Lähteet

  1. a b c d e f Reis, Harry T. & Sprecher, Susan (toim.): Encyclopedia of Human Relationships, Volume 1, s. 113–115. SAGE Publications, 2009. ISBN 9781412958462.