Tässä artikkelissa tutkimme Itävallan keisari:tä eri näkökulmista ja analysoimme sen merkitystä, vaikutusta ja merkitystä eri yhteyksissä. Itävallan keisari on ollut asiantuntijoiden, tutkijoiden ja harrastajien kiinnostuksen ja keskustelun kohteena Itävallan keisari:n alkuperästä tämän päivän kehitykseen. Yksityiskohtaisen analyysin avulla pyrimme valaisemaan Itävallan keisari:n vähemmän tunnettuja puolia sekä tuomaan esiin sen vaikutusta niinkin vaihtelevilla aloilla kuin tiede, kulttuuri, teknologia tai yhteiskunta yleensä. Monitieteisellä lähestymistavalla käsittelemme Itävallan keisari:n monia puolia tarjotaksemme kattavan ja rikastuttavan näkemyksen tästä aiheesta.
Itävallan keisari Kaiser von Österreich |
|
---|---|
Keisarin lippu vuoteen 1915 asti |
|
Viimeinen keisari Kaarle I |
|
Puhuttelu | "Teidän Keisarillinen Korkeutenne" |
Virka-asunto | Hofburg, Wien |
Kauden pituus | elinikäinen |
Perustettu | 1804 |
Ensimmäinen | Frans I |
Viimeinen | Kaarle I |
Lakkautettu | 1918 |
Itävallan keisari (saks. Kaiser von Österreich) oli arvonimi, jonka Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari Frans II otti käyttöön vuonna 1804 pelätessään menettävänsä keisarintittelinsä Napoleonin valloitusten alla, joka oli vasikään julistanut itsensä Ranskan keisariksi. Frans hajotti Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan kaksi vuotta myöhemmin.
Arvonimi säilyi vuoteen 1918, mutta Itävallan keisarikunnan rajat eivät koskaan vakiintuneet.
Itävalta oli ollut arkkiherttuakunta 1400-luvulta asti, mutta muilla keisarin hallitsemilla mailla oli omat instituutionsa ja historiansa. Yhtenäistämistoimenpiteitä yritettiin unkarilaisten kapinan jälkeen vuosina 1848–1859, mutta viimein Unkarille jouduttiin antamaan kuningaskunnan asema, johtaen Itävalta-Unkarin syntyyn 1867. Keisarikunta hajosi lopullisesti ensimmäisen maailmansodan lopuksi vuonna 1918, kun Itävallasta tuli tasavalta ja muut Keisarillisessa neuvostossa edustetut maat itsenäistyivät tai jaettiin naapurimaiden kesken.
Keisarin virka-asuntona toimi Wienissä sijaitseva Hofburg.
Keisari | Syntynyt | Kuollut | Valtakausi | Kruununperimys | Dynastia | |
---|---|---|---|---|---|---|
Frans I | 12. helmikuuta 1768 Firenzessä Toscanassa |
2. maaliskuuta 1835 (67 vuotta) Wienissä, Itävallan keisarikunnassa |
11. elokuuta 1804-2. maaliskuuta 1835 | Leopold II :n poika | Habsburg | |
Ferdinand I | 19. huhtikuuta 1793 Wienissä Pyhässä saksalais-roomalaisessa keisarikunnassa |
29. kesäkuuta 1875 (82 vuotta) Prahassa Itävalta-Unkarissa |
2. maaliskuuta 1832-2. joulukuuta 1848 (luopui kruunusta) |
Frans I:n poika | Habsburg | |
Frans Joosef I | 18. elokuuta 1830 Wienissä Itävallan keisarikunnassa |
21. marraskuuta 1916 (86 vuotta) Wienissä Itävalta-Unkarissa |
2. joulukuuta 1848-21. marraskuuta 1916 | Ferdinand I:n veljenpoika | Habsburg | |
Kaarle I | 17. elokuuta 1887 Persenbeugissä Itävalta-Unkarissa |
1. huhtikuuta 1922 (34 vuotta) Funchalissa Madeiralla Portugalissa |
21. marraskuuta 1916 - 11. marraskuuta 1918 (erosi virasta) |
Frans Joosef I:n veljenpojanpoika | Habsburg |
Vuodesta 1869 lähtien Itävallan keisarin virallinen arvonimiluettelo kuului kokonaisuudessaan seuraavasti:
Saksaksi | Suomeksi |
---|---|
Seine Kaiserliche und Königliche Apostolische Majestät N.N. |
Hänen keisarillinen ja kuninkaallinen apostolinen majesteettinsa NN, |
Historiallisina jäänteinä varhaisemmilta ajoilta tässä arvonimiluettelossa mainittiin joukko sellaisiakin maita, maakuntia ja paikkakuntia, jotka eivät enää tuohon aikaan olleet Habsburg-suvun hallinnassa.