Iso Orjajärvi on aihe, joka on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Sen merkitys ja relevanssi sekä jokapäiväisessä elämässä että ammattialalla tekevät siitä analyysin ja pohdinnan arvoisen. Kautta historian Iso Orjajärvi on ollut keskustelun ja kiistan kohteena, ja se on kehittynyt yhteiskunnan tarpeiden ja vaatimusten mukaisesti. Tässä artikkelissa tutkimme Iso Orjajärvi:n eri puolia sen alkuperästä sen nykyiseen vaikutukseen sekä analysoimme sen vaikutusta eri aloilla, kuten politiikassa, taloudessa, kulttuurissa ja teknologiassa.
Iso Orjajärvi | |
---|---|
Iso Orjajärvi ja Athabascajärvi |
|
Valtiot | Kanada |
Paikkakunta | Luoteisterritoriot |
Koordinaatit | |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Laskujoki | Mackenzie |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 156 m |
Pituus | 480 km |
Leveys | 109 km |
Rantaviiva | 3 057 km |
Pinta-ala | 27 200 km² |
Tilavuus | 1 580 km³ |
Suurin syvyys | 614 m |
Valuma-alue | 971 001 km2 |
|
Iso Orjajärvi (engl. Great Slave Lake) on Kanadan Luoteisterritorioiden toiseksi suurin järvi Ison Karhujärven jälkeen ja Pohjois-Amerikan syvin järvi (614 m). Sen pituus on 480 km ja leveys suurimmillaan 109 km. Järven pinta-ala on 27 200 km² ja tilavuus 1 580 km³. Järven laskujoki on Kanadan pisin joki, Beaufortinmereen laskeva Mackenzie. Järven nimi on peräisin pohjoisamerikkalaisesta Slavey-intiaanikansasta.
Englantilainen turkkuri Samuel Hearne tutki Ison Orjajärven aluetta vuonna 1771. 1930-luvulla alueelta löydettiin kultaa, mikä johti territorion pääkaupungin Yellowknifen perustamiseen. Järven rannoilla sijaitsevat nykyisin myös Fort Providencen, Hay Riverin ja Fort Resolutionin pikkukaupungit.
Talviaikana järvi jäätyy kauttaaltaan niin vahvaan jäähän, että se kestää ajoneuvoyhdistelmän painon. Järvi on pohjoiseen Kanadaan, Copperminen kylään johtavan rekkareitin varrella.