Inertti

Tässä artikkelissa aiomme tutkia Inertti:tä ja sen vaikutusta nykyiseen yhteiskuntaamme. Inertti on aihe, joka on herättänyt kiinnostuksen monissa alan asiantuntijoissa sekä suuressa väestössä. Vuosien varrella Inertti on ollut lukuisten tutkimusten ja tutkimusten kohteena, mikä on auttanut meitä ymmärtämään paremmin sen vaikutukset ja seuraukset eri alueilla. Alkuperäistään nykyvaikutuksiinsa Inertti on ollut tärkeä rooli todellisuutemme muovaamisessa, ja on tärkeää analysoida sitä eri näkökulmista, jotta sen koko laajuus ymmärretään. Tässä mielessä tämän artikkelin tarkoituksena on selvittää Inertti:n tärkeimmät näkökohdat sekä keskustella sen tärkeydestä ja merkityksestä nykyään.

Inertti (lat. iners, "hidas") tarkoittaa ainetta, usein kaasua, joka ei reagoi kemiallisesti muiden aineiden kanssa eli on reaktiokyvytön, kykenemätön muodostamaan kemiallisia yhdisteitä. Inerttiä kaasua käytetään esimerkiksi hitsaamisessa suojaamaan saumaa hapettumiselta.

Kaikki jalokaasut ovat inerttejä kaasuja, joten ne ovat täysin kykenemättömiä yksinkertaisiin kemiallisiin reaktioihin, kuten palamiseen. Ne ovat inerttejä, sillä niiden uloin elektronikuori on täynnä elektroneja, jolloin atomi ei pysty vastaanottamaan tai luovuttamaan elektroneja, eli se on kyvytön osallistumaan kemiallisiin reaktioihin.

Typpi on esimerkiksi inerttinen normaalissa olosuhteissa ja esiintyy kaksiatomisena molekyylinä muodossa N2. Typen inerttisyys johtuu todella voimakkaasta kolminkertaisesta kovalenttisesta sidoksesta.

Jotta inerttiset atomit tai molekyylit saataisiin muodostamaan yhdisteitä, tarvittaisiin paljon energiaa. Tähän tarvitaan korkeaa lämpötilaa ja painetta sekä joskus myös katalyytti.