Nykymaailmassa ISO 216 on erittäin tärkeä aihe ja herättää jatkuvaa keskustelua asiantuntijoiden ja aiheesta kiinnostuneiden ihmisten keskuudessa. Jo useiden vuosien ajan ISO 216 on kiinnittänyt yhteiskunnan huomion yleensä joko sen vaikutuksensa vuoksi jokapäiväiseen elämään, historialliseen merkitykseen tai merkityksellisyyteensä nykyisessä ympäristössä. Vuosien varrella ISO 216 on ollut lukuisten tutkimusten ja analyysien kohteena, jotka ovat tuottaneet yllättäviä tuloksia ja odottamattomia johtopäätöksiä. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti ISO 216:n aihetta ja sen vaikutusta nyky-yhteiskunnan eri puoliin.
ISO 216 on kansainvälinen standardi, joka määrittelee paperikokoja.
Standardi saatiin alun perin Saksan standardivirastosta DIN:stä (Deutsches Institut für Normung) vuonna 1922. ISO 216 määrittelee A- ja B-sarjat ja ISO 269 kirjekuorissa käytettävän C-sarjan. Standardin paperikokojen korkeuden suhde leveyteen on aina yhden suhde kahden neliöjuureen, jolloin paperiarkki puolittamalla saadaan saman muotoinen pienempi arkki. Esimerkiksi kun A4-kokoinen arkki puolitetaan, saadaan A5-kokoinen arkki. Tästä seuraa myös sisällön skaalaamisen helppous: sisältö voidaan pienentää tai suurentaa koosta toiseen ilman että sen kuvasuhde vääristyy. Peruskoko A0:n pinta-alaksi on valittu yksi neliömetri. B0:n lyhyempi sivu on yksi metri. C-sarja on hieman suurempi kuin A-sarja, jotta A-kokoinen paperi mahtuu C-kokoiseen kuoreen.
Alla olevan taulukon papereiden koot ovat otettu ISO 216 -standardista ja ne on ilmoitettu millimetreinä.
Alla olevan taulukon kirjekuorien koot on ilmoitettu millimetreinä.
E-sarja | ||
---|---|---|
# | Koko | Käyttötarkoitus |
E4 | 215 × 307 | |
E5 | 156 × 220 | |
E6 | 110 × 156 | |
E6/5 | 110 × 220 |