Humanistinen juutalaisuus
Tässä artikkelissa tutkimme Humanistinen juutalaisuus:tä, joka on nykyään erittäin tärkeä aihe, joka vaikuttaa useisiin opintoalueisiin ja joka on herättänyt laajaa kiinnostusta akateemisessa yhteisössä ja yhteiskunnassa yleensä. Humanistinen juutalaisuus edustaa ratkaisevaa kohtaa eri ilmiöiden toiminnan ymmärtämisessä historiallisesta, tieteellisestä, sosiaalisesta tai kulttuurisesta näkökulmasta. Tarkastelemme yksityiskohtaisen analyysin avulla Humanistinen juutalaisuus:n kutakin olennaista näkökohtaa ja tutkimme sen vaikutuksia, sen kehitystä ajan myötä sekä mahdollisia ratkaisuja tai lähestymistapoja tämän haasteen ratkaisemiseksi. Tämän artikkelin tarkoituksena on tarjota kattava, kriittinen ja pohdiskeleva näkemys Humanistinen juutalaisuus:stä, jotta voidaan tarjota tietoa ja luoda tietoista keskustelua tästä tärkeästä aiheesta.
| Osa artikkelisarjaa |
| Juutalaisuus |
|---|
 |
|
Pyhät paikat |
Humanistinen juutalaisuus on maallistunut juutalaisuuden suuntaus, joka on korvannut uskonnollisuuden humanismilla. Humanistisessa juutalaisuudessa korostetaan ihmisen tarpeita, empiriaa ja järkiperäisyyttä, ja siinä torjutaan yliluonnollinen. Juutalaista identiteettiä ja juutalaisen kansan säilymistä pidetään kuitenkin arvokkaana. Juutalaisia pidetään kansana, eikä ensisijaisesti uskonnollisena yhteisönä, johon kuulumisen edellytyksenä tulisi olla uskonnollisuus. Humanistijuutalaiset toivottavat juutalaisen kansan pariin tervetulleeksi jokaisen, joka haluaa jakaa juutalaisuuden kokemuksen. He pyrkivät omistautumaan koko ihmiskunnan kehittämiselle sopusoinnussa tieteellisen ja moniarvoisen ajan kanssa.
Humanististen juutalaisten mukaan juutalainen historia on ihmisten kertomus, jonka tarkoitus on ollut vahvistaa juutalaisen kansan uskoa. Liikkeen perustajan Sherwin Winen mukaan perinteinen käsitys juutalaisesta historiasta on väärä. Hänen mukaansa Abrahamia, Iisakia tai Jaakobia ei ole koskaan ollut olemassa, laajamittaista pakoa Egyptistä ei koskaan tapahtunut, eikä Mooses ollut Tooran kokoaja tai heprealaisten johtaja. Humanistijuutalaisten jumalanpalveluksissa ei käytetä sanaa ”Jumala”, ja kuoleman katsotaan olevan lopullinen. Myös perinteisille elämänkaareen liittyville juhlille ja juutalaisille juhlapyhille on annettu uusi humanistinen tulkinta.
Humanistisen juutalaisuuden perusti vuonna 1965 yhdysvaltalainen rabbi Sherwin Wine. Vuonna 1966 Detroitin Birmingham-temppeliin perustettiin humanistisen juutalaisuuden komitea, joka alkoi jaella jumalanpalvelus- ja opetusmateriaalia. Humanistisen juutalaisuuden seura perustettiin Detroitissa vuonna 1969. Enemmistö humanistijuutalaisista kuuluu Kanvainväliseen humanistisen ja maallisen juutalaisuuden liittoon (International Federation for Secular & Humanistic Judaism).
Lähteet
- ↑ a b c Cohn-Sherbok, Dan: Humanistinen juutalaisuus. Teoksessa Partridge, Christopher (toim.): Uusien uskontojen käsikirja. Uudet uskonnolliset liikkeet, lahkot ja vaihtoehtoisen henkisyyden muodot, s. 117–119. (Encyclopedia of New Religions. New Religious Movements, Sects and Alternative Spiritualities, 2004.) Suomennos Kanerva Heikkinen ym. Helsinki: Kirjapaja, 2006. ISBN 951-607-327-1.
Aiheesta muualla
- International Federation for Secular & Humanistic Judaism ifshj.net. (englanniksi)
- Society for Humanistic Judaism shj.org. (englanniksi)