Tässä artikkelissa aiomme tutkia Frenckellin paperitehdas:n kiehtovaa maailmaa ja käsitellä sen eri puolia ja erityispiirteitä. Sen alkuperästä sen evoluutioon, sen yhteiskuntavaikutusten ja nykypäivän merkityksen kautta sukeltamme matkalle, jonka avulla voimme täysin ymmärtää Frenckellin paperitehdas:n tärkeyden. Monitieteisellä lähestymistavalla analysoimme sekä sen historiallisia vaikutuksia että sen mahdollisia tulevaisuuden vaikutuksia tarjoamalla globaalin ja yksityiskohtaisen näkemyksen, joka tuo meidät lähemmäksi Frenckellin paperitehdas:n ydintä. Tämän artikkelin kautta toivomme tarjoavamme lukijalle rikastuttavan ja paljastavan yleiskatsauksen tästä aiheesta, joka ei epäilemättä jätä ketään välinpitämättömäksi.
Frenckellin paperitehdas oli Tampereella Tammerkosken varrella sijainnut paperitehdas, jossa käynnistettiin Suomen ensimmäinen jatkuvatoiminen paperikone (fourdrinier) vuonna 1842.
Tehtaan juuret juontuivat Suomen ensimmäiseen paperitehtaaseen, jonka pohjalainen kupariseppä Abraham Häggman oli perustanut samalle paikalle jo vuonna 1783. Häggmanin perustama tehdas edusti manufaktuuriteollisuutta, ja paperi valmistettiin käsityönä lumpuista. Frenckellin paperitehtaalla käynnistettiin Suomen ensimmäinen jatkuvatoiminen paperikone vuonna 1842..
Tehtaan tuotanto alkoi kasvaa, kun se siirtyi Turussa ja Helsingissä kirjapainotoimintaa harjoittaneiden Johan Christopher Frenckellin ja tämän isän omistukseen vuonna 1832. Tehtaan nimeksi tuli J.C. Frenckell & Son. 1860-luvulla raaka-aineena alettiin käyttää lumpun ohessa myös puuhioketta. Frenckellin paperitehdas laajeni voimakkaasti 1870-luvulla. Alueella säilynyt tehtaan kahdeksankulmainen piippu on rakennettu vuosina 1875-1876. Siinä käytettiin venäläisiä muurareita, koska näin korkean piipun rakentamiseen tottuneita miehiä ei ollut Suomessa ja varsinkin, koska muuraus suoritettiin käyttämättä varsinaisia ulkopuolisia telineitä.
Vuosina 1903–1905 rakennettiin Birger Federleyn suunnittelema laaja jugendtyylinen teollisuuskompleksi, joka nykyisin muodostaa keskeisen osan Tammerkosken teollisuushistoriallisesta kansallismaisemasta. Vuonna 1920 Frenckellin paperitehtaasta tuli porilaisen W. Rosenlew & Co:n tytäryhtiö.
Paperitehtaan toiminta päättyi alueen käytyä ahtaaksi vuonna 1929. Alue siirtyi Tampereen kaupungin omistukseen vuonna 1928, ja sen rakennuksia uhkasi pitkään purkaminen. Tehdasrakennusten kunnostaminen virastokäyttöön käynnistyi 1950-luvulla.
Kone | Valmistaja | Toiminnassa vuosina | Viiraosa | Viiraleveys | Puristinosa | Nopeus | Kapasiteetti | Muuta |
Paperikone PKI | Tidcombe & Strudwick | 1842–18xx | tasoviira | 1 500 mm | 60 m/min | |||
Paperikone PKII | Bryan Donkin & Co. | 1858/9–18xx | tasoviira | |||||
Paperikone PKIII | James Park | 1870–19xx | tasoviira | |||||
Paperikone PKIV | saksalainen | 1906–1929 | tasoviira | Myyty Porin paperitehtaalle vuonna 1930 |
Jäljellä olevissa tehdasrakennuksissa toimii nykyään Tampereen Teatterin Frenckell-näyttämö, kaupungin teknisen- ja ympäristötoimen tiloja sekä ravintola. Tampereen kaupunki on tiedottanut suunnitelmasta myydä Frenckellin tilat Tampereen keskusvirastotalon remontin rahoittamiseksi.
Tehtaan piipun juurella olevassa vanhassa pannuhuoneessa toimi kaupunginkirjaston Frenckellin lehtilukusali vuosikymmenten ajan. Se siirtyi kuitenkin pääkirjasto Metson yhteyteen vuonna 2016. Pannuhuoneen tilojen vuokralaiseksi ideakilpailun pohjalta valittiin akustispainotteinen livemusiikkiklubi, joka on suunniteltu avattavaksi vuonna 2019 tiloihin toteutettavien laajojen korjaustöiden jälkeen.
Frenckellin rakennukset kuuluvat Tammerkosken teollisuusmaiseman valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön. Tammerkosken ympäristö on valittu myös yhdeksi Suomen 27 kansallismaisemasta. Frenckellin paperitehdas, pannuhuone ja piippu on suojeltu asemakaavalla.