Tässä artikkelissa teemme yksityiskohtaisen analyysin Forssan yhteislyseo:stä ja tutkimme sen tärkeimpiä näkökohtia ja sen vaikutusta nykyiseen yhteiskuntaan. Alkuperäistään sen kehitykseen ajan myötä Forssan yhteislyseo on ollut perustavanlaatuinen rooli eri yhteyksissä, ja se on synnyttänyt keskusteluja ja kiistoja sen merkityksestä ja seurauksista. Näillä sivuilla tutkimme sen vaikutusta eri aloilla sekä sen merkitystä ihmisten jokapäiväisessä elämässä. Ei ole epäilystäkään siitä, että Forssan yhteislyseo on ollut historiassa ennen ja jälkeen jättäen lähtemättömän jäljen kulttuuriin, politiikkaan, talouteen ja moniin muihin alueisiin. Liity kanssamme tälle matkalle löytääksesi kaikki mitä Forssan yhteislyseo tarjoaa ja kuinka se on muokannut maailmaamme tähän päivään asti.
Forssan yhteislyseo | |
---|---|
Forssan yhteiskoulu | |
Koulu kesällä 2008. Vasemmalla arkkitehti Yrjö Sadeniemen suunnittelema vanha jugend-osa ja oikealla uudempi funkkis-osa. Kuvanoton jälkeen korjauksissa on palautettu jugend-osan vanhan pääsisäänkäynnin yläpuolelle siitä jossain vaiheessa poistettu (ja varastoitu) torni. Alun perin se oli suunniteltu kellotorniksi, mutta kelloa siellä ei koskaan ollut. |
|
Sijainti | Lyseokatu 2, Forssa |
Koordinaatit | |
Tyyppi | lukio |
Perustettu | 1899 |
Rehtori | Simo Veistola |
Verkkosivut |
Forssan yhteislyseo on Forssan kaupungissa toimiva Forssan seutukunnan ainoa lukio. Oppilaitos on Suomen ensimmäinen maaseudulle perustettu oppikoulu. Yhteislyseo on perustettu vuonna 1899 nimellä Forssan yhteiskoulu, ja keisarillisen senaatin toimiluvan se sai tammikuussa 1900. Vuonna 2009 Forssan yhteislyseo vietti 110-vuotisjuhlia.
Vuonna 1948 Forssan (suomalaisesta) yhteiskoulusta tuli valtion oppilaitos, ja samalla se otti käyttöön nimen Forssan yhteislyseo. Lukion nimi ehti muuttua pariin otteeseen, mutta yhteislyseon vanha nimi otettiin uudelleen käyttöön vuonna 1998 silloisten Linikkalan lukion ja Kuhalan lukion yhdistymisen myötä.
Lyseota hallinnoi seutukunnallinen johtokunta. Sopimuskuntia ovat Forssa, Humppila, Jokioinen ja Tammela. Lyseossa on oppilaita myös Ypäjältä, josta monet käyvät kuitenkin Loimaan lukiota. Lyseolla suorittaa kaksois- ja kolmoistutkintoa Ypäjän Hevosopiston ja Forssan ammatti-instituutin opiskelijoita. Lukiossa toimii Urheiluakatemia ja Kuvataide- ja muotoilulinja. Lukiolla on ollut 2000-luvun alusta lähtien monia kansainvälisiä yhteistyötahoja, muun muassa monissa Euroopan valtioissa ja Keniassa.
Lukion rehtorina on toiminut keväästä 2001 alkaen FT Simo Veistola. Häntä ennen rehtorina toimi Kuhalan lukiosta siirtynyt rehtori Veikko Rantanen. Lukiosta valmistuneita ylioppilaita ovat muun muassa teollisuusneuvos Juhani Yli-Paavola, säveltäjä Kalevi Aho, Mika ja Turkka Mali ja 2010- ja 2020-luvuilla ministerinä toiminut Sanni Grahn-Laasonen.
Aluksi lyseo toimi väliaikaistiloissa, kunnes se vuonna 1906 sai ensimmäisen oman toimitalonsa, jonka on suunnitellut arkkitehti Yrjö Sadeniemi. Jugend-osana tunnettuun rakennukseen Sadeniemi suunnitteli samaan tyyliin laajennusosan, joka valmistui 1923. Ensimmäinen rakennus oli alun perin suunniteltu kokonaan hirsiseksi, mutta keskustelujen perusteella alakerroksen materiaaliksi päätettiin tiiliSisäosissa oli väreiksi alun perin valittu tummahkoja ajan henkisiä värejä, punaista, ruskeaa ja vihreää, mutta vuonna 1928 kaikki peitettiin vaalealla maalilla.
Arkkitehti Einari Wennervirran suunnittelema lyseorakennuksen kivinen funkkis-osa rakennettiin jugend-osan jatkoksi vuonna 1958. Rakennuksiin tehtiin peruskorjaus vuosina 2010–2011, jonka jälkeen sekä jugend- että funkkis-osat ovat olleet lukion käytössä. Ennen peruskorjausta jugend-osassa toimi Linikkalan ala-aste.