Nykyään Fernioti on laajalti keskusteltu aihe ympäri maailmaa. Fernioti on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion yhteiskunnallisesta vaikutuksestaan populaarikulttuuriin. Kautta historian Fernioti on ollut keskustelun, tutkimuksen ja analyysin aiheena useilla eri aloilla. Sen merkitys on ylittänyt rajat ja on herättänyt kasvavaa kiinnostusta sen tutkimukseen. Tässä artikkelissa tutkimme Fernioti:n eri puolia ja sen vaikutuksia nykymaailmaan. Tämä artikkeli käsittelee Fernioti:n eri puolia ja sen vaikutusta nyky-yhteiskuntaan sen alkuperästä sen kehitykseen.
Fornjotr (Fornjot, Fernioti tai Fornioti), sananmukaisesti suomennettuna Muinaisjätti, on toinen Suomen kronikassa mainittu mytologinen Suomen kuningas. Fernioti oli myös Rostiofin tapaan kiinnostunut taikuudesta. Häntä arvostettiin suuresti ja hänen maineensa levisi myös ulkomaille, josta haluttiin päästä hänen oppilaakseen. Ferniotilla oli monta lasta, joiden nimistä ja vaiheista ei ole säilynyt tietoja. Ferniotin tyttärenpojasta, Gylfistä tuli Ruotsin kuningas.
Tiedot on peräisin Snorri Sturlusonin saagasta "Kuinka Norja asutettiin".
Christfrid Ganander kertoo Mythologia Fennicassa Forniotin nimen tulleen sanasta Jotun eli Joter (jootit) joka oli muinoin Suomen kansan nimi. Hän toteaa, että "Fornioter oli kuningas Jättalandissa (jättiläisten maassa), jota Suomeksi kutsuttiin, Qwenlandissa eli Terra Amazonumissa, joka sijaitsi merenpohjasta itään." Ganander arvelee Forniotin olleen jumalten sukua ja hänen asettuneen asumaan Jotnahemin osaan jota silloin kutsuttiin nimellä Kvenland, joka oli Pohjanmaalla.