Eugene Ormandy
Tässä artikkelissa tutkimme Eugene Ormandy:n kiehtovaa maailmaa, aihetta, joka on kiinnittänyt kaiken ikäisten ja paikkojen huomion. Eugene Ormandy on herättänyt suurta kiinnostusta ja uteliaisuutta kaikentyyppisissä yksilöissä yhteiskunnallisesta vaikutuksestaan akateemiseen maailmaan. Näillä sivuilla analysoimme Eugene Ormandy:n eri puolia sen alkuperästä sen nykyiseen kehitykseen. Valmistaudu lähtemään jännittävälle matkalle Eugene Ormandy:n läpi ja tutustu kaikkeen, mitä tällä teemalla on tarjota!
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Eugene Ormandy (alk. Jenő Ormándy-Blau; 18. marraskuuta 1899 Budapest, Unkari – 12. maaliskuuta 1985 Philadelphia, Yhdysvallat) oli unkarilaissyntyinen yhdysvaltalainen kapellimestari ja viulisti.
Ormandy opiskeli Unkarin musiikkiakatemiassa viulunsoittoa Jenő Hubayn johdolla. Hän opiskeli myös filosofiaa yliopistossa. Ormandy muutti Yhdysvaltoihin vuonna 1921 ja otti nimen Ormandy. Hän toimi ensin viulistina ja myöhemmin kapellimestarina Capitol Theater Orchestrassa, joka säesti mykkäelokuvia.
Ormandy nimitettiin Minneapolisin sinfoniaorkesterin kapellimestariksi vuonna 1931, ja hän toimi tehtävässä vuoteen 1936 asti. Tänä aikana hän teki ensimmäiset levytyksensä RCA Victor -yhtiölle. Näihin sisältyivät Anton Brucknerin 7. sinfonia ja Gustav Mahlerin 2. sinfonia. Esitysten korkea laatu toi hänelle mainetta poikkeuksellisena lahjakkuutena.
Parhaiten Ormandy kuitenkin muistetaan peräti 44 vuotta kestäneestä suhteestaan Philadelphian orkesteriin, jonka varakapellimestariksi hän tuli Leopold Stokowskin alaisuuteen vuonna 1936. Jo pari vuotta myöhemmin hänet nimitettiin orkesterin musiikilliseksi johtajaksi, tehtävään jota hän hoiti eläkkeelle siirtymiseensä asti vuoteen 1980.
Ormandyn kapellimestaritaidetta luonnehtii upea orkesterisointi. Hän kiinnitti huomiota varsinkin jousisektioiden legato-sointiin kontrolloimalla jousen käyttöä ja äänenmuodostusta.
Ormandy saavutti suurimmat menestyksensä myöhäisromantiikan ja 1900-luvun alkuvuosien musiikin tulkkina. Hän edisti erityisesti Sergei Rahmaninovin musiikin tunnetuksi tulemista ja johti hänen Sinfonisten tanssiensa kantaesityksen. Ormandy myös levytti Rahmaninovin kanssa tämän Paganini-muunnelmat. Ormandy vastasi myös useiden Dmitri Šostakovitšin sinfonioiden kantaesityksistä Yhdysvalloissa.
Ormandy vieraili orkestereineen lähes kaikkialla maailmassa. Suomessa hän vieraili Sibelius-viikolla muun muassa vuonna 1951, 1952 ja 1965 ja orkesterinsa kanssa 1955 ja tapasi Jean Sibeliuksen.
Lähteet
- ↑ Eugene Ormandy (Conductor, Arranger) Bach Cantatas. Viitattu 27.11.2012.
- ↑ Virtamo, Keijo (toim.): Otavan musiikkitieto, s. 303. Helsinki: Otava, 1997. ISBN 951-1-14518-5.
Kirjallisuutta
- Ardoin, John: The Philadelphia Orchestra: A Century of Music. Philadelphia: Temple University Press, 1999. ISBN 1-56639-712-X.
Aiheesta muualla
- The University of Pennsylvania Glee Club Award of Merit (Arkistoitu – Internet Archive)
| ||||||||||||||||||||||||||
