Nykymaailmassa Eskimo-aleuttilaiset kielet:stä on tullut monia ihmisiä kiinnostava ja keskustelunaihe. Eskimo-aleuttilaiset kielet on aihe, joka ei jätä ketään välinpitämättömäksi joko sen merkityksen vuoksi nyky-yhteiskunnassa, työelämässä tai merkityksessään ihmisten jokapäiväisessä elämässä. Vuosien varrella Eskimo-aleuttilaiset kielet:stä ja sen vaikutuksista on keskusteltu, mikä on synnyttänyt ristiriitaisia mielipiteitä ja kasvavaa kiinnostusta ymmärtää sen vaikutuksia eri alueilla. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Eskimo-aleuttilaiset kielet:n aihetta ja sen eri näkökohtia analysoimalla sen merkitystä, merkitystä ja mahdollisia seurauksia tulevaisuudessa.
Eskimo-aleuttilaiset kielet on kielikunta, jonka kieliä puhutaan Grönlannissa, Kanadassa, Alaskassa ja Itä-Siperiassa. Yhteensä eskimo-aleuttilaisilla kielillä on noin 150 000 puhujaa. Suurin yksittäinen kieli on grönlanti (54 000 puhujaa). Näiden kielten tutkimusta nimitetään eskimologiaksi.
Eskimo-aleuttilaisia kieliä on yritetty luokitella samaan luokkaan monien muiden kielikuntien kanssa kuten esim. indoeurooppalaiset, uralilaiset ja tšuktšilais-kamtšatkalaiset kielet.
Eskimo-aleuttilaiset kielet koostuvat kahdesta kieliryhmästä, jotka ovat eskimokielet ja aleuttilaiset kielet. Tarkempi kielten luokittelu on alla.