Eino Pitkänen

Eino Pitkänen on aihe, joka on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Sen vaikutukset ovat tuntuneet jokapäiväisen elämän eri osa-alueilla sosiaalisista taloudellisista alueista. Vuosien varrella Eino Pitkänen on synnyttänyt keskusteluja ja keskusteluja eri aloilla, mikä on aiheuttanut merkittäviä muutoksia tavassa, jolla tiettyjä ongelmia käsitellään. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Eino Pitkänen:tä ja sen vaikutusta nykypäivän yhteiskuntaan, analysoimme sen eri ulottuvuuksia ja korostamme sen merkitystä nykyään.

Eino Pitkänen (9. tammikuuta 1904 Kuopion maalaiskunta – 11. elokuuta 1955 Helsinki) oli suomalainen arkkitehti. Hänen isänsä oli Kuopiossa rakennusmestarina toiminut Antti Pitkänen, jonka suunnittelemia rakennuksia on säilynyt Kuopion seudulla. Eino Pitkänen kirjoitti ylioppilaaksi Kuopion lyseosta vuonna 1923 ja aloitti syksyllä arkkitehtuurin opinnot Teknillisessä korkeakoulussa. Opiskeluaikaisia töitä ja Pitkäsen ensimmäisiä suurempia töitä on hänen vuonna 1929 suunnittelemansa Carlsonin tavaratalo Kuopiossa. Pitkänen valmistui diplomiarkkitehdiksi huhtikuussa 1931. 1930-luku oli rakentamisessa hiljaista aikaa, mikä lienee ollut syy siihen, että Pitkänen opiskeli myös opettajaksi Rauman seminaarissa. Hän valmistui opettajaksi toukokuussa 1932 ja valittiin jo samana kesänä Kajaanin seminaariin piirustuksen, veiston ja kaunokirjallisuuden opettajaksi.

Opettajan työn ohella Eino Pitkänen osallistui suunnittelukilpailuihin, josta mainittakoon Iisalmen kirkon suunnittelukilpailu, jonka Pitkänen voitti. Samoihin aikoihin hän alkoi suunnitella ensimmäisiä rakennuksiaan Kajaanin kaupungille. 1930-luvun puolesta välistä, siihen asti kunnes hän perusti oman arkkitehtuuritoimiston vuonna 1940, Pitkänen työskenteli Kajaanin Puutavara Osakeyhtiössä suunnittelijana. Ensimmäisiä töitä lukuun ottamatta Pitkäsen töissä näkyy selvästi funktionalismin vaikutus. Eino Pitkäsen päätyö on hänen suuri vaikutuksensa Kajaanin kaupunkikuvan muuttumiseen vanhasta puutalokaupungista nykyaikaiseksi kivikaupungiksi.

Työt

Työt Kajaanissa

Kainuun Sanomien entinen toimitus ja kirjapaino.
Kajaanin taidemuseo, entinen poliisitalo, 1936.

Pitkänen vietti työuransa tärkeimmät vuodet Kajaanissa. Hänen päätyönsä on se, että Kajaanin puutalokaupungista tuli nykyaikainen, moderni kivitalokaupunki. Pitkänen sai suunnitell Kajaanissa monia rakennuksia, koska suunnittelijoiden kesken ei juuri ollut kilpailua. Pitkänen suunnitteli Kajaaniin asuin-, liike- ja teollisuusrakennuksia. Myös julkiset rakennukset ovat edustettuina.

Työt Kajaanin Puutavara Osakeyhtiölle / Kajaani Oy:lle

Pitkänen suunnitteli useita Kajaanin Puutavara Osakeyhtiön (vuodesta 1945 Kajaani Oy) rakennuksia 1930–, 1940– ja 1950–luvuilla.

  • Kajaani Oy:n sellu- ja paperitehtaan uudistukset
  • Selluvarasto
  • Kajaani Oy:n insinöörikonttori (sellutehtaan yhteydessä, purettu 2000-luvun alussa)
  • Kajaani Oy:n uimarannan spiraalinmuotoiset uimakopit - 193x
  • Kajaanin saha – 1940-luku
  • Kajaani Oy:n pääkonttori - 1938 (metsäosaston siipi korotettiin kaksikerroksiseksi vuonna 1957)
  • Ensilän tilan aittarakennus - 1930-luku
  • Raakapuun varastointialueen pumppaamorakennus Suvantolan rannassa (Lähde: Kajaani Oy:n historiikit)
  • Kajaani Oy:n pääporttirakennus (portin ylä- ja joenpuolinen osa purettu) - 1938
  • Kajaani Oy:n toimitusjohtajan edustusasunto Koskikara Kajaaninjoen rannalla, Brahenkatu 5 - 1941 (lasireliefi Yrjö Rosola, 1945).
  • Kajaani Oy:n rakennuksia Ärjässä
  • Suvantolan asuinalue (viimeinen talo poltettu palokunnan harjoituksessa vuonna 2009) - 1940-luku
  • Makkolan sauna- ja pesularakennus – 1949 (purettu 1990-luvun lopussa)
  • Koivukosken voimalaitos - 1943
  • Ämmäkosken voimalaitoksen laajennus- ja muutostyö - 1941
  • Kajaani Oy:n asuin- ja liiketalo, Välikatu 5 - 1945
  • Kajaani Oy:n asuin- ja liiketalo, Koskikara, Brahenkatu 6 - 1949
  • Katerman voimalaitos ja asuinalue, Kuhmo, 1950

Asuinrakennuksia

  • Yksityistalo, Varatuomari Salmenkiven/Presidentti Kekkosen Jussi-veljen asuintalo, Savonkatu 12 (purettu marraskuussa 2009)
  • Karolineburgin kartanon nk. Uusi pytinki - 1949 (purkamista suunniteltu vuonna 2009)
  • Yksityistalo Kainuunkatu 15:ssä - 1949
  • Yksityistalo, Purokatu 8
  • Yksityistalo Sammonkatu 4:ssä
  • Asuinkerrostalo nk. Vimpelin talo, Sammonkatu 10 (Talossa sijaitsi Pitkäsen arkkitehtitoimisto ja asunto 3. kerroksessa) - 1939-1940
  • Yksityistalo Lehtikankaantiellä
  • Asuinkerrostalo, Tehdaskatu 12 - 1951
  • Yksityistalot Ratakatu 13A ja 13B - 1947
  • Yksityistalo, Hoikankatu 24 - 1947
  • Yksityistalo, Harjukatu 28
  • Asuin- ja liiketalo, Kivimäentie 2 (nyk. Lunkankuja)

Lisäksi lukuisia yksityistaloja eri puolilla Kajaania.

Liike- ja toimistorakennuksia

  • Kainuun Säästöpankin talo, Kauppakatu 9 - 1950
  • Hotelli Seurahuone ja Pohjolan Vaatetus, Kauppakatu 11 (Entisessä ravintolasalissa toimii Kainuun Sanomien toimitus) - 1945
  • Ipatin talo, Kauppakatu 13 - 1942
  • Asuin-liiketalo, Kauppakatu 15 (Toinen Asunto Oy Kirkkokatu 23:n taloista) - 1953
  • SOK-korttelin talo, Kauppakatu 17 - 1951
  • Kajaanin Seudun Osuuskassan talo Kauppakadulla (nyk. Suomen Terveystalo) – 1948
  • Alfred ja Roosa Heikkisen liiketalo, Makkolankatu 24 (Purola) - 1933
  • Kainuun Sanomien liike-, asuin- ja painotalo, Kauppakatu 34-36 – 1936, laajennettu 1938
  • Leipomo- ja kondiittoriliike Pekka Heikkinen & Kumpp - 1947
  • Seurakunnan virastotalo, Brahenkatu 14 - 1954
  • Blomqvistin autoliike, Lunkankuja 195x, purettu 2013-2014

Julkisia rakennuksia

  • Kaupunginpuutarha (Luontokoulu Siimes), Harjukatu 7 – 1952 (purettu marraskuussa 2008)
  • Linnan lukio, Linnan lukio - 1958
  • Kajaanin poliisilaitos (nykyisin Kajaanin taidemuseo) – 1934
  • Kajaanin vanha siunauskappeli – 1951
  • Keskuskoulu (valmistuessaan suurin koulurakennus Suomessa) – 1952 (laajennettu 1992)
  • Kajaanin Keskusurheilukentän (Keskuskenttä) katsomo- ja pukuhuonerakennus - 1952 (purkamista suunniteltu vuonna 2009)
  • Kajaanin Klubi, Sotkamontie 6 (Herrainklubi, Kajaanin Kerho, Taidetalo) – 1945 (Linja-autoaseman vieressä ollut puutalo purettiin joulukuussa 2007)
  • Salmijärven mielisairaalan alkuperäiset rakennukset (sairaala ja rivitalo) - 1953

Rakennusten muutostöitä

  • Huvila Jylhän (Kannon huvila), Sokajärvi, muutostyöt - 1940-luku
  • Kalliorannan huvilan lasiveranta, Sokajärvi - 1950-luvun alkupuoli

Työt Kuopiossa

Riistaveden kirkko Kuopiossa.
Tavaratalo Carlson Kuopiossa.
  • Tavaratalo Carlson, Kuopio – 1930
  • Kansalliskaupan liikerakennus, Kiinteistö Oy Kuopion Maljalahdenkatu 35, 1938
  • Riistaveden kirkko, Kuopio, Harry W. Schreckin kanssa – 1934
  • asuin/liiketalo, Puijonkatu 3, Kuopio – 1937
  • Entinen Kuopion maalaiskunnan talo (Elokuvateatteri Kuvakukko), Kuopio – 1938
  • Päivärinteentie 21, Kuopio – 1941
  • Pappilanmäen puiset asuinrakennukset, 2 kpl – 1948
  • Itkonniemen tehdas, Valimo ja Levypaja – 1947
  • Itkonniemen tehdas, Tehtaanjohtajan asuinrakennus – 1944
  • Vehmersalmen Suojeluskuntatalo, 1931-1932

Työt Iisalmessa

Iisalmen uusikirkko.
  • Iisalmen Pyhän Ristin kirkko (Uusi kirkko) – 1932
  • Kaupungin uimarannan kioskipaviljonki/pukuhuoneet Iisalmen satamassa – 1934
  • Putkolan liikerakennus Kiinteistö Oy Savonkatu 25, Iisalmi – 1937
  • Keskustan koulu - 1939

Pitkänen on suunnitellut myös Iisalmen Kauppahallin katososan eli lipan, joka rakennettiin 1930-luvulla.

Työt Oulussa

Oulun Valkealinna syyskuussa 2006.

Muut työt

  • Kansallis-Osake Pankin ja Kajaani Oy:n toimitalo ("Kahen köyhän talo"), Sotkamo
  • Kuhmon paloasema, 1952
  • Tuusniemen kansakoulu (nyk. Ala-aste), 1935
  • Marskin Maja, Loppi – 1942
  • Puolangan kansakoulu (nyk. ala-aste), 1947
  • Kiinteistöyhtiö Valtalinna, Valtakatu 14 Kemi, 1955
  • Alapitkän kirkko, 1951 (ei rakennettu)
  • Alppilan huvilan muutostyöt Sotkamossa nikkarityylisestä (1917) funkistyyliseksi 1950-luvun alussa
  • Sotkamon matkailumaja (myöh. Hiukanhovi, nyk. Hotelli Tulikettu) kaksikerroksinen hirsiosa, 1946
  • Yksityistalo Hetilä (Akkoniementie, Sotkamo) 195x
  • Alppila-huvilan muutostyöt ja uusi saunarakennus (Lontanniemi, Korholanmäki, Sotkamo), 1950-luku
  • Alppila-huvilan savusauna (Lontanniemi, Korholanmäki, Sotkamo), 1950-luvun alku
  • Hotelli-Ravintola Nurmeshovi, Nurmes, 1939

Lisäksi Pitkänen on suunnitellut Konneveden kirkon korjauksen vuonna 1956 ja Pielaveden Suojalan muutos- ja laajennustyöt. Laajennusosa käsittää lautarakenteisen salin näyttämöineen. Yläkerrassa on vahtimestarin asunto ja toimistotiloja. Pitkänen on suunnitellut myös Kajaanin mieslaulajien kunniamerkin ja lipun vuonna 1937. Pitkänen on ollut myös suunnittelemassa Turun konserttitaloa yhdessä Alvar Aallon kanssa. Pitkänen on myös mahdollisesti suunnitellut vuonna 1937 valmistuneen nk. Jämäksen kasarmin Kuhmossa.

Lähteet

  • Arkkitehti Eino Pitkäsen Kajaanin aika - Kalenteri vuodelle 2010, Matti Haapavara, 2009. Kajaanin Purjehtijat.
  • Nuutinen, Jouko: Arkkitehti Eino Pitkäsen Savusauna. Sauna-lehti, 2010 Numero =, s. 16–17. Helsinki: Suomen Saunaseura ry. Artikkelin verkkoversio (PDF).

Viitteet

  1. ↑ Paula Qvick et al.: Kuopion seudun kulttuuriympäristö seutukunnan vahvuudeksi Pohjois-Savon liitto 2005. Arkistoitu 19.12.2005. Viitattu 15. helmikuuta 2007.
  2. ↑ Päivi Tervonen et al.: Eino Pitkänen – Arkkitehtinä Kajaanissa, s. 4–8. Kainuun museo, 2001. 951-800-275-4.
  3. ↑ Päivi Tervonen et al.: Eino Pitkänen – Arkkitehtinä Kajaanissa, s. 38–55. Kainuun museo, 2001. 951-800-275-4.
  4. ↑ Korhonen, Tiia: Arkkitehti, joka muutti maalaispitäjän funkkiskaupungiksi – Kajaanista tuli Eino Pitkäsen taidonnäyte Yle Uutiset Arkkitehtuuri. 29.6.2017. Yldeisradio Oy. Viitattu 29.6.2017.
  5. ↑ Museovirasto
  6. ↑ Pekka Heikkinen (Arkistoitu – Internet Archive)
  7. ↑ Puijonkatu 3 (Arkistoitu – Internet Archive)
  8. ↑ Kuopion maalaiskunnan talo (Arkistoitu – Internet Archive)
  9. ↑ Oulun sulfaattiselluloosatehdas, Stora Enso (Arkistoitu – Internet Archive)
  10. ↑ Maija-Liisa Bäckström: Oulun Osuuspankki 1914–1989, s. 142–144. Oulun Osuuspankki, 1989. 952-90069-4-2.
    Eino Pitkänen voitti huhtikuussa 1953 järjestetyn kolmen arkkitehdin välisen kutsukilpailun. Talo valmistui keväällä 1955. Elokuvateatteri Rio toimi talossa alusta vuoteen 2007 saakka.
  11. ↑ Hedman, Ossi: Kemin kaupungin historia. 2. osa, s. 77. Pohjolan Sanomat Oy, 1976. ISBN 951-99060-1-0.

Aiheesta muualla

Kansainväliset
Kansalliset
Taiteenala
Enciclo
Wikious
Sapientia
Scientia
Boobota
Anandapedia
Sagapedia
Wikithot