Tässä artikkelissa tutkimme Darvinismi:n vaikutuksia yhteiskunnan eri alueilla. Ilmestymisestään lähtien Darvinismi on herättänyt kiinnostusta ja keskustelua asiantuntijoiden ja suuren yleisön keskuudessa. Vuosien varrella Darvinismi:llä on ollut merkittävä rooli ihmisten välisissä suhteissa, tekniikan kehityksessä, koulutuksen kehityksessä ja monilla muilla aloilla. Yksityiskohtaisen analyysin avulla tutkimme tarkasti, kuinka Darvinismi on vaikuttanut maailmaan, jossa asumme, ja mitä näkökulmia se tarjoaa meille tulevaisuudelle.
Darvinismi tai darwinismi on Charles Darwinin kehittämä biologisen kehityksen eli evoluution selitys, joka painottaa eliöiden muuntelua, voimakasta lisääntymistä ja taistelua olemassaolosta. Darvinismin mukaan evoluutiota ohjaa etupäässä luonnonvalinta.
Darvinismin keskeiset kohdat:
Eliöt tuottavat enemmän jälkeläisiä kuin ympäristö pystyy elättämään. Esimerkiksi ravintoa ja elintilaa ei riitä kaikille. Tästä seuraa ns. olemassaolon kamppailu, joten osa jälkeläisistä kuolee ennen lisääntymisikää.
Saman lajin yksilöiden välillä on pieniä perinnöllisiä eroja eli muuntelua.
Parhaiten ympäristöön sopeutuvat yksilöt säilyvät hengissä ja saavat siten eniten jälkeläisiä. Heikoimmat yksilöt kuolevat pois tai saavat vähemmän jälkeläisiä. Näin luonnonvalinta karsii heikoimmat valikoiden parhaat yksilöt jatkamaan sukua.
Lajit kehittyvät luonnonvalinnan seurauksena.
Darwin aloitti työnsä teoriansa kehittämisessä vuonna 1837. Darwinin teoriasta on uudemman tiedon pohjalta kehittynyt uusdarvinismi, josta on poistettu Darwinilla mukana ollut lamarckistinen teoria hankittujen ominaisuuksien periytymisestä.
Darvinismiin pohjautuu sosiaalidarvinismi, katsomus, jonka mukaan ihmisyhteiskuntien kehitys perustuu myös eräänlaiseen luonnonvalintaan.