Nykyään Berta Edelfelt on aihe, joka on kiinnittänyt ihmisten huomion kaikkialta maailmasta. Yhteiskuntaan, talouteen ja kulttuuriin kohdistuvan vaikutuksensa ansiosta Berta Edelfelt on herättänyt kasvavaa kiinnostusta sen tutkimukseen ja analysointiin. Berta Edelfelt on jättänyt pysyvän jäljen jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin aina historiallisesta alkuperästään ja sen merkityksestä nykymaailmassa. Tässä artikkelissa tutkimme edelleen Berta Edelfelt:n merkitystä ja vaikutusta sekä sen vaikutuksia tulevaisuuteen.
Berta Edelfelt | |
---|---|
Berta Edelfelt, Albert Edelfeltin maalaus vuodelta 1884. |
|
Henkilötiedot | |
Koko nimi | Berta Carolina Edelfelt |
Syntynyt | 7. maaliskuuta 1869 Helsinki |
Kuollut | 4. helmikuuta 1934 (64 vuotta) Helsinki |
Kansalaisuus | Suomi |
Ammatti | opettaja ja kirjailija |
Kirjailija | |
Äidinkieli | ruotsi |
Tuotannon kieli | ruotsi |
Aiheesta muualla | |
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
|
Berta Carolina Edelfelt (7. maaliskuuta 1869 Helsinki – 4. helmikuuta 1934 Helsinki) oli suomalainen ruotsin kielellä kirjoittanut kirjailija.
Berta Edelfelt kävi Helsingissä ruotsalaisen jatko-opiston ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1887. Käytännölliset opettajakokeet hän suoritti 1889.
Edelfelt toimi vuodesta 1895 alkaen Helsingissä ruotsinopettajana tyttökoulussa Privata svenska flickskolan i Helsingfors ja johti siskonsa Annien kanssa vuodesta 1887 oppikouluun valmistavaa säätyläisten lastenkoulua.
Berta Edelfelt oli taidemaalari Albert Edelfeltin sisar. Hän julkaisi veljensä äidilleen Alexandra Edelfeltille vuosina 1873–1901 lähettämiä kirjeitä viitenä kokoelmana 1917–1930. Kokoelmat sisälsivät vain valittuja otteita kirjeistä. Taidehistorioitsija Anna Kortelainen onkin myöhemmin arvostellut Berta Edelfeltiä pyrkimyksestä luoda veljensä ympärille Edelfelt-myyttiä. Berta Edelfelt luovutti kirjeet Svenska litteratursällskapetin arkistoon. Berta Edelfelt julkaisi 1920 myös äitinsä elämäkerran.
|