Axel Bergholm
Tämän päivän artikkelissa tutkimme Axel Bergholm:tä, aihetta, joka on herättänyt kiinnostusta eri alueilla ja joka on herättänyt keskustelua ja pohdintaa eri aloilla. Axel Bergholm on kiinnittänyt asiantuntijoiden ja suuren yleisön huomion luoden loputtomasti mielipiteitä ja näkökulmia sen merkityksestä ja vaikutuksesta. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia lähestymistapoja ja mielipiteitä Axel Bergholm:stä, tutkien sen merkitystä, sen kehitystä ajan myötä ja sen vaikutusta yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Liity kanssamme tälle matkalle Axel Bergholm:n maailman läpi ja löydä tämän teeman monet puolet ja mahdolliset tulkinnat.
Karl Axel Bergholm (6. marraskuuta 1841 Sipoo – 18. huhtikuuta 1924 Porvoo) oli suomalainen filosofian tohtori ja opettaja. Hän sai professorin arvonimen 1907.
Bergholmin vanhemmat olivat kirkkoherra Karl Fredrik Bergholm ja Johanna Gustava Amalia Wallgren. Hän pääsi ylioppilaaksi Porvoon kymnaasista 1859 ja valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi ja maisteriksi 1864 sekä opettajakandidaatiksi 1866.
Bergholm oli oppikoulunopettajana ensin Helsingissä ja sittemmin hän oli Porvoon yläalkeiskoulussa, lukiossa ja 1885–1910 Porvoon ruotsalaisessa lyseossa historian, maantiedon ja ruotsin opettajana. Vuosina 1879–1885 Bergholm oli opettajana Mikkelin lyseossa. Hän oli Porvoon ruotsalaisen lyseon rehtorina 1896–1910. Bergholm osallistui Porvoossa myös kunnallispolitiikkaaan ja hän oli useina vuosina muun muassa Porvoon kaupunginvaltuuston jäsenenä.
Bergholm tunnettiin myös sukututkijana. Hän julkaisi teokset Sukukirja, Sukukirja Suomen aatelittomia sukuja ja Suomen Senaatin jäsenet ja virkamiehet. Suomen sukututkimusseura valitsi Bergholmin kunniajäsenekseen.
Julkaisuja
- A. Bergholm, Suomen aatelittomia sukuja, 18931901
- A. Bergholm, Keisarillisen Suomen hallituskonseljin ja senaatin puheenjohtajat, jäsenet ja virkamiehet 1809 - 1909 : biograafisia tietoja. 1912.
- A. Bergholm, Borgå gymnasii matriklar 1809–1872 I–II, 1913–1914
Lähteet
| ||||||||||||||
