Anjou

Nykymaailmassa Anjou on aihe, joka on saanut suuren merkityksen eri alueilla. Toimialasta, ammatista tai henkilökohtaisista kiinnostuksen kohteista riippumatta Anjou on kiinnittänyt laajan yleisön huomion. Tämän artikkelin tarkoituksena on tutkia täysin Anjou:n vaikutusta elämäämme ja yhteiskuntaamme yleensä. Kattavan analyysin ja asiaankuuluvien tietojen esittämisen avulla se on tarkoitettu antamaan yksityiskohtainen näkemys tästä aiheesta, jotta lukijat ymmärtävät paremmin sen merkityksen ja seuraukset nykymaailmassa.

Tämä artikkeli käsittelee historiallista maakuntaa. Nimen muita merkityksiä on täsmennyssivulla.
Anjoun sijainti Ranskan kartalla

Anjou (lat. Andegavia) on historiallinen maakunta Loiren laaksossa Länsi-Ranskassa. Se vastaa suunnilleen nykyistä Maine-et-Loiren departementtia. Maakunnan nimi tulee andecavien gallialaisheimosta.

Anjoun vaakuna.

Anjou sai kreivikunnan oikeudet 900-luvulla ja herttuakunnan oikeudet vuonna 1360. Ennen joutumistaan Ranskalle se kuului Englannin kuninkaalle vuosina 1154–1204.

Kuningas Ludvig IX antoi vuonna 1246 Anjoun herttuan arvon veljelleen Kaarlelle, josta tuli myöhemmin Napolin ja Sisilian kuningas Kaarle I. Anjoun suku hallitsi Napolia vuoteen 1435. Viimeinen Anjoun herttua kuoli vuonna 1481, ja Anjou palautui Ranskalle.

Anjoun suvun kuninkaat hallitsivat 1300-luvulla myös Puolaa ja Unkaria. Unkarissa ensimmäinen Anjoun suvun kuningas oli Kaarle Robert, Kaarle I:n pojanpojanpoika, joka hallitsi vuosina 1310–1342. Kaarle Robertin poika Ludvig tuli Unkarin kuninkaaksi isänsä kuoleman jälkeen ja nousi vuonna 1370 myös Puolan valtaistuimelle. Ludvigin kuoltua vuonna 1382 Puolan ja Unkarin personaaliunioni hajosi. Hänen tyttäristään Mariasta tuli Unkarin ja Jadwigasta Puolan kuningatar.

Katso myös