Amurinleopardi
Nykyään Amurinleopardi on aihe, josta on tullut yhä tärkeämpi yhteiskunnassamme. Siitä on tullut kiinnostava kohde kaikenikäisille ja kaikkialla maailmassa. Sen vaikutus on havaittavissa arjen eri osa-alueilla politiikasta ja taloudesta kulttuuriin ja viihteeseen. Amurinleopardi on herättänyt intohimoisia keskusteluja ja synnyttänyt erilaisia mielipiteitä ja näkökulmia. Tässä artikkelissa tutkimme Amurinleopardi:een liittyviä eri näkökohtia sen alkuperästä sen nykyiseen vaikutukseen sekä mahdollisia tulevaisuuden skenaarioita, joita sen kehityksen seurauksena voi syntyä.
| Amurinleopardi | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
| Lahko: | Petoeläimet Carnivora |
| Heimo: | Kissaeläimet Felidae |
| Suku: | Suurkissat Panthera |
| Laji: | Leopardi pardus |
| Alalaji: | orientalis |
| Kolmiosainen nimi | |
|
Panthera pardus orientalis |
|
| Katso myös | |
Amurinleopardi (Panthera pardus orientalis) on maailman harvinaisin kissapeto. Amurinleopardeja on luonnossa jäljellä enää noin 60–100 yksilöä. Amurinleopardi on luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi.
Ulkonäkö ja koko
Amurinleopardilla on suuremmat tummat pilkut kuin muilla leopardin alalajeilla. Amurinleopardin karva on kesällä 2,5 cm pitkä, talvella jopa seitsemänsenttinen. Turkin tummien pilkkujen välinen alue on kesällä kullanruskea, talvella kermanvalkoinen. Naaras painaa 25–45 kiloa, uros 32–48 kiloa.
Levinneisyys ja kanta
Amurinleopardeja eli aiemmin Korean niemimaalla ja Koillis-Kiinassa, mutta nykyään niitä tavataan luonnossa ainoastaan Venäjän Kaukoidässä. Kantaa on pienentänyt etenkin salametsästys sekä liiallinen elinalueiden pirstoutuminen. Amurinleopardia on metsästetty sen kauniin turkin takia sekä kiinalaisen lääketieteen tarpeisiin.
Amurinleopardin suojelemiseksi on tehty paljon työtä, ja sen ansiosta lajin luonnossa elävä kanta on noussut 30:stä noin 80:een. Geneettinen vaihtelu näin pienen kannan sisällä on vähäistä, ja yksittäinen onnettomuus kuten iso metsäpalo tai epidemia voi hävittää eläimen sukupuuttoon sen luontaisilta elinalueilta.
Maailman eläintarhoissa amurinleopardeja on noin 200, joista Euroopassa puolet. Suomessa amurinleopardin voi nähdä Korkeasaaren eläintarhassa. Korkeasaaren mukaan täysin puhtaita amurinleopardeja on vain muutamia yksilöitä tarhoissa näistä määristä. Tarhakantoihin muualle maailmaan on lähinnä risteytynyt pohjoiskiinalaista Panthera pardus japonensis -alalajia. Eurooppalaiset eläintarhat pitävät yllä amurinleopardien suojeluohjelmaa, johon myös Korkeasaaren eläimet kuuluvat.
Lähteet
- ↑ a b http://www.korkeasaari.fi/elain/amurinleopardi/
- ↑ https://www.worldwildlife.org/species/amur-leopard
- ↑ a b Amur leopard ARKive. Arkistoitu 22.10.2007. Viitattu 23.11.2010.
Aiheesta muualla
|