Alfred Werner
Nykymaailmassa Alfred Werner on aihe, joka on herättänyt monien ihmisten huomion ja kiinnostuksen eri puolilla maailmaa. Alfred Werner:stä on tullut erittäin tärkeä aihe yhteiskunnallisen vaikutuksensa, tieteellisen merkityksensä tai populaarikulttuuriin kohdistuvan vaikutuksensa vuoksi. Kun yhä useammat ihmiset kiinnostuvat Alfred Werner:sta, syntyy keskusteluja, tutkimuksia ja keskusteluja, jotka kattavat monenlaisia tähän aiheeseen liittyviä näkökohtia. Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti Alfred Werner:n eri puolia ja sen vaikutuksia nykyään.
| Alfred Werner | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 12. joulukuuta 1866 Mulhouse, Ranska |
| Kuollut | 15. marraskuuta 1919 (52 vuotta) Zürich, Sveitsi |
| Kansalaisuus |
 Sveitsiläinen |
| Koulutus ja ura | |
| Tutkinnot |
Zürichin yliopisto ETH Zürich |
| Väitöstyön ohjaaja |
Arthur Rudolf Hantzsch Marcellin Berthelot |
| Instituutti | Zürichin yliopisto |
| Tutkimusalue | Kemia |
| Tunnetut työt | Siirtymämetallikompleksit |
| Palkinnot |
 Nobelin kemianpalkinto (1913) |
|
|
|
Alfred Werner (12. joulukuuta 1866 Mulhouse, Ranska – 15. marraskuuta 1919 Zürich, Sveitsi) oli sveitsiläinen kemisti, joka sai Nobelin kemianpalkinnon vuonna 1913 ehdotuksestaan siirtymämetallikompleksiyhdisteiden oktaedrimuodosta. Werner kehitti perustan nykyaikaiselle kompleksiyhdisteiden tutkimukselle. Werner valmisti myös heksolia ensimmäisen kerran.
Werner osoitti vuonna 1896, että niiden atomien tai atomiryhmien määrä, jotka ovat liittyneet keskusatomiin on useimmiten 4–6. Tämä koordinaatioluku on näissä yhdisteissä enimmillään 8, mutta usein vähemmän. Tämä oli pohjana Richard Abeggin kehittelemälle ja hänen nimeään kantavalle säännölle. Ja vuonna 1916 Gilbert Newton Lewis käytti Wernerin huomiota perustana oktettisäännölleen.
Lähteet
- ↑ V:n 1913 Nobel-palkinnon saajia. Sana, 01.11.1913, nro 11-12, s. 62. Kansalliskirjasto. Viitattu 03.07.2020.
Aiheesta muualla
| ||||||||||||||||||
