Aleksandr Ivanov
Tässä artikkelissa käsittelemme aihetta Aleksandr Ivanov, joka on viime aikoina noussut merkityksellisemmäksi sen merkityksen vuoksi nykyisessä yhteiskunnassamme. Aleksandr Ivanov on herättänyt suurta keskustelua ja herättänyt monien ihmisten kiinnostuksen, koska se vaikuttaa jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Tämän artikkelin aikana tutkimme erilaisia Aleksandr Ivanov:een liittyviä näkökohtia sen alkuperästä sen nykyiseen vaikutukseen. Tarkoituksena on analysoida perusteellisesti sen merkitystä ja vaikutusta yhteiskuntaamme. Lisäksi tarkastelemme erilaisia näkökulmia ja mielipiteitä Aleksandr Ivanov:stä, jotta voimme tarjota täydellisen ja objektiivisen kuvan aiheesta. Liity kanssamme tälle Aleksandr Ivanov:n tutkimus- ja analyysimatkalle!
Aleksandr Andrejevitš Ivanov (ven. Алекса́ндр Андре́евич Ива́нов; 28. heinäkuuta (J: 16. heinäkuuta) 1806 Pietari – 15. heinäkuuta (J: 3. heinäkuuta) 1858 Pietari) oli venäläinen taidemaalari, joka maalasi hiipuvaan uusklassiseen tyyliin ja sai vain vähän ymmärrystä aikalaisiltaan.
Aleksandr Ivanovin isä Andrei Ivanov oli Pietarin taideakatemian professori. Ivanov opiskeli yhdessä Karl Brjullovin kanssa taideakatemiassa isänsä johdolla. Opintojensa jälkeen hän sai vuonna 1830 stipendin ulkomaille matkustamiseen ja matkusti Dresdenin kautta Roomaan. Hän vietti siellä suurimman osan elämästään, ystävystyi Nikolai Gogolin kanssa ja sai vaikutteita nasareeneilta.
Ivanovia sanotaan yhden työn mestariksi, sillä hän maalasi Kristus ilmestyy kansalle -nimistä taulua 20 vuotta vuosina 1837–1857. Hän toteutti maalauksen Italiassa asuessaan ja teki sitä varten satoja luonnoksia. Maalaus on 7,5 metriä leveä ja 5,4 metriä korkea. Ivanov kuvasi myös Gogolin maalaukseen kerjäläisen hahmossa. Teos on nykyisin näytteillä Tretjakovin galleriassa Moskovassa.
Aleksandr Ivanov palasi Venäjälle vuonna 1857 ja seuraavana vuonna 1858 hän kuoli koleraan. Hänet haudattiin Aleksanteri Nevskin luostarin Tihvinän hautausmaalle.
Kriittinen arvio Ivanovin taiteesta ilmestyi seuraavien sukupolvien aikana. Monia hänen luonnoksiaan teokseen Kristus ilmestyy kansalle pidetään itsessään taideteoksina. Kattavin kokoelma hänen töitään on esillä Venäläisessä museossa Pietarissa.
Teoksia
-
Priamos kysyy Akilleelta Hectorin ruumiista (1824) -
Neljän pojan kylpy (1824) -
Joosef tyrmässä (1826) -
Apollo -
Bellerofon ilmestyy valmiina taistelemaan Khimairaa vastaan (1829) -
Kristuksen ilmestys Maria Magdalenalle (1835) -
Kristus ilmestyy kansalle (1837–1857)
.jpg)
Lähteet
- ↑ Iliana Mejias-Ojajärvi: Venäjän maalaustaide: Ikoneista avantgarden kynnykselle, s. 57–59. WSOY, Helsinki 2006.
| ||||||||||||||||||||||
