Nykyään Götanmaa:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe laajalle yhteiskunnalle. Taloudellisista vaikutuksistaan poliittisiin päätöksiin Götanmaa on asettanut itsensä keskeiseksi aiheeksi ajankohtaisissa keskusteluissa ja keskusteluissa. Tämän ilmiön ymmärtämiseksi paremmin on tärkeää analysoida sen eri ulottuvuuksia ja seurauksia. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Götanmaa:n eri puolia ja sitä, miten ne ovat muokanneet ja vaikuttaneet ympäristöömme.
Götanmaa (myös Göötanmaa, ruots. Götaland) on eteläisin Ruotsin kolmesta pääalueesta. Muut pääalueet ovat Sveanmaa ja Norlanti. Götanmaan maapinta-ala on 87 262,1 km². Vuoden 2011 lopussa alueella oli 4 543 533 asukasta, joten alueen väentiheys oli 52,1 asukasta neliökilometriä kohti.
Götanmaa koostuu kymmenestä maakunnasta, jotka ovat
Historiallisesti Skåne, Halland ja Blekinge eivät kuuluneet Götanmaahan, sillä ne liitettiin Tanskasta Ruotsiin vasta Roskilden rauhassa (1658). Näistä neljästä maakunnasta käytetään joskus yhteisnimitystä Skåneland. Bohuslän puolestaan kuului viikinkiajalta 1660-luvulle asti Norjalle.
|